EKP http://janerikfinskas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/134116/all Fri, 05 Oct 2018 17:27:44 +0300 fi Fiat-velkarahajärjestelmä pähkinänkuoressa http://rutanen1965.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262091-fiat-velkarahajarjestelma-pahkinankuoressa <p>Alunperin kiinnostukseni rahajärjestelmiä kohtaan lähti siitä, kun aloin selvittelemään euron ongelmia. Sen yhteydessä minulle lopulta valkeni, että itseasiassa koko nykyinen rahajärjestelmämme eli ns. fiat-velkaraha on hyvin ongelmallinen.</p><p>Ohessa äärimmilleen tiivistetty esitykseni velkarahajärjestelmästä ja sen ongelmista kaikille &quot;raha-asioista&quot; kiinnostuneille:</p><p>--</p><p>Länsimainen fiat-velkarahajärjestelmä syntyi käytännössä &quot;yhdessä yössä&quot;, kun Nixon irroitti dollarin &quot;kultakannasta&quot; vuonna 1971, koska tarvitsi lisää fyrkkaa Vietnamin sotaa varten.</p><p>&quot;Kultakannassa&quot;, eli ns. <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Bretton_Woodsin_j%C3%A4rjestelm%C3%A4">Bretton-Woods-järjestelmässä</a>, dollari oli sidottu kultaan hintaan 35$/unssi ja muut keskeiset länsimaiset valuutat olivat puolestaan kiintein kurssein sidottuna dollariin. Kultakanta rajoitti valtion rahanluontia, kun taas velkarahajärjestelmässä rahaa/velkaa voi luoda lähes rajatta, sillä rahan arvo ei ole sidoksissa mihinkään todelliseen assettiin. Nyt n.50v myöhemmin globaali velkamäärä onkin kovaa vauhtia menossa kohti stratosfääriä.</p><p>--</p><p>Velkarahajärjestelmä toimii niin, että uutta rahaa syntyy tyhjästä (&quot;ex-nihilo&quot;) aina, kun valtio ylikuluttaa&nbsp; ts. tekee alijäämää (menot &gt; verot) (/2/, s.3), sekä silloin <a href="https://www.youtube.com/watch?v=U4taDve_Wyg&amp;t=63s">kun liikepankit luovat luottoja asiakkaileen</a> (/1/, s.17). Kaikki raha on velkaa, joka on syntynyt tyhjästä pelkkinä kirjauksina liikepankin tai keskuspankin tietokoneelle. Rahaa puolestaan häviää aina kun lainoja lyhennetään ja kansalaiset maksavat verojaan.</p><p>Liikepankkien luotonluontia rajoittaa ainoastaan niiden vakavaraisuusvaatimus sekä luottokelpoisten asiakkaiden määrä. Ongelmalliseksi tämän yksityisen luotonluonnin tekee se, että valtio on käytännössä ko. toiminnan takuumiehenä eli tulee aina hätiin mikäli järjestelmälle kriittinen pankki uhkaa kaatua. Tämän tuen turvin pankit sitten työntävät aina mahdollisimman paljon velkaa talouteen. Julkinen, yksityisen luotonluonnin takaus johtaa siis väistämättä pankkien moraalikatoon. Tämä on myös suurin selitys esim. siihen, miksi ranskalaiset ja saksalaiset pankit luotottivat holtittomasti välimerenmaiden laina-asiakkaitaan, mikä johti lopulta vuoden 2011 eurokriisiin.</p><p>--</p><p>Valtion velan/rahan-luonnilla ei puolestaan ole mitään teoreettista ylärajaa (velka/BKT-suhde), sillä kuten liikepankkien luotoista luoma tiliraha, niin myös valtionvelkakin on luotu tyhjästä pelkkinä kirjauksina tietokoneelle. Valtio luo rahaa aina tehdessään alijäämää.</p><p>Valtion alijäämä muodostaa liikepankkien keskuspankkitileille ns. ylijäämäreservejä (jotka ovat ns. keskuspankkirahaa). Nykyjärjestelmässä keskuspankki konvertoi ylijäämäreservit valtionvelkakirjoiksi, jotka se sitten myy sijoittajille. Valtionvelkakirjat voi myös ajatella eräänlaisena korollisena &quot;säästötilinä&quot; ylijäämäreserveille (/2/, s3). Valtionvelkakirjojen avulla tehdään myös ohjauskoron säätö sen pitämiseksi tietyssä haarukassa (/2/, s89). Uutta rahaa/velkaa tässä operaatiossa ei kuitenkaan synny, sillä raha syntyi jo sillä hetkellä kun valtio loi tyhjästä lisää uutta alijäämää.</p><p>Valtionvelka/BKT-suhde voi siis teoriassa olla lähes kuinka suuri tahansa. Kehityksen kärjessä kiitää tällähetkellä Japani 235% velka/BKT-suhteellaan. Asiantuntematonta saattaisikin ihmetyttää se, kuinka kummassa japanilaisilla liikepankeilla on sattunutkin olemaan juuri ko. määrä ylimääräistä hilloa taskunpohjalla lainattavaksi valtiolle. Todellisuudessa mitään lainaamista ei ole siis tapahtunutkaan, vaan kyseessä on se määrä ylijäämäreservejä minkä Japanin valtio on alijäämäisellä kulutuksellaan muodostanut japanilaisten liikepankkien keskuspankkitileille ja konvertoinut sitten velkakirjoiksi.</p><p>Absurdiksi vallitsevan tilanteen tekee se, että sekä liikepankit että valtio kiistävät luovansa rahaa. Molemmat osapuolet selittävät yhä edelleen rahajärjestelmän toimintaa kultakanta-logiikalla: <a href="https://www.youtube.com/watch?v=gP8h7Mapj8c">liikepankit lainaavat tallettajien varoja laina-asiakkaille</a>&nbsp; (/1/, s.52) ja valtio lainaa liikepankeilta varoja rahoittakseen alijäämäänsä. Todellisuudessa kumpikaan käsitys ei siis pidä paikkaansa velkarahajärjestelmässä.</p><p>--</p><p>Akateeminen maailma ei ole sekään juuri edellisiä parempi, sillä vielä nykyäänkään rahanluontia ei ole mukana yleisesti hyväksytyissä makrotalouden malleissa (/1/, s53) ts. niistä puuttuu niiden olennaisin komponentti. Eipä olekaan siis mikään ihme, etteivät ekonomistit ole kyenneet ennustamaan esim. subprime- ja eurokriisejä.</p><p>Käsittääkseni ainoa kehitteillä oleva fiat-velkarahan makrotalousmalli on ns. &quot;Modern Money Theory&quot; eli MMT. MMT:tä ovat kehittäneet amerikkalaiset ja australialaiset talousprofessorit viimeisen yli kahdenkymmenen vuoden aikana. Paras kokonaisesitys MMT:stä on prof. Randall Wray:n teos &quot;Modern Money Theory&quot; /2/, josta olenkin jo kirjoittanut asiasta kiinnostuneille <a href="http://rutanen1965.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253485-modern-money-theory-mmt-by-prof-randall-wray-2015-kirja-arvio">referaatin</a> tänne Usariin.</p><p>--</p><p>Velkarahajärjestelmässä rahaa voi siis periaatteessa luoda lähes rajattomasti ja jotain tulisikin tehdä sen hillitsemiseksi. Yksi tapa rajoittaa yksityistä rahan/luoton-luontia olisi se, että julkinen takaus liikepankkien luotonluonnille poistettaisiin. Tämän voisi toteuttaa esim. niin, että kaikki käyttötilit siirrettäisiin keskuspankkiin&nbsp; ja liikepankeille jäisivät pelkät säästötilit, joita voidaan käyttää luotonluonnin vakuuksina eli täyttämään ns. vähimmäisvarantovaatimus. Kriisin sattuessa ongelmapankkien annettaisiin vain kaatua, jolloin sijoittajat menettäisivät sijoituksensa ja säästäjät säästönsä.</p><p>Pankkien tietoisuus siitä, että ne voivat ihan oikeasti mennä nurin, palauttaisi niiden riskitietoisuuden. Markkinatalouden lainalaisuudet pätisivät tällöin vihdonkin myös pankkeihin: huono liiketoiminta johtaisi lopulta konkurssiin. Eikä yksittäisten pankkien kaatumisilla olisi mitään vaikutusta keskuspankissa oleviin käyttötileihin, eikä niiden maksujärjestelmään.</p><p>--</p><p>Näiden &quot;raha-asioiden&quot; selvittelyn yhteydessä on itselleni valjennut, että todennäköisesti ei ole poliittisesti mahdollista tehdä mitään rahajärjestelmiä koskevia uudistuksia, sillä poliitikoilta puuttuu halu/kyky/ymmärrys niihin. Mahdolliset tulevaisuuden raha/pankki-järjestelmämuutokset tulevatkin tapahtumaan vasta väistämättä edessämme olevien kriisien kautta.</p><p>Sellainen, ehkä hieman naivi, toive minulla kuitenkin on, että velkarahan 50v-synttäreillä v2021, olisi jo yleisessä tiedossa, että käytössämme on velkarahajärjestelmä, eikä esim. kultakanta tai &quot;säästöpossu&quot;-kanta, jolloin&nbsp;olisimme näissä rahakeskusteluissa&nbsp; kaikki vihdoinkin samalla kartalla.</p><p>&nbsp;</p><hr /><p><strong>Lähteet:</strong></p><p>/1/ <a href="https://intokustannus.fi/kirja/raha/">&quot;Raha - Mitä se todella on ja mitä sen tulisi olla?&quot;</a>, by Ville Iivarinen</p><p>/2/ <a href="https://www.amazon.com/Modern-Money-Theory-Macroeconomics-Sovereign/dp/1137539909/ref=sr_1_1?s=books&amp;ie=UTF8&amp;qid=1538737412&amp;sr=1-1&amp;keywords=randall+wray&amp;dpID=410CKh7kcDL&amp;preST=_SY291_BO1,204,203,200_QL40_&amp;dpSrc=srch">&quot;Modern Money Theory&quot;, by prof Randall Wray</a>, University of Missouri, USA</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Alunperin kiinnostukseni rahajärjestelmiä kohtaan lähti siitä, kun aloin selvittelemään euron ongelmia. Sen yhteydessä minulle lopulta valkeni, että itseasiassa koko nykyinen rahajärjestelmämme eli ns. fiat-velkaraha on hyvin ongelmallinen.

Ohessa äärimmilleen tiivistetty esitykseni velkarahajärjestelmästä ja sen ongelmista kaikille "raha-asioista" kiinnostuneille:

--

Länsimainen fiat-velkarahajärjestelmä syntyi käytännössä "yhdessä yössä", kun Nixon irroitti dollarin "kultakannasta" vuonna 1971, koska tarvitsi lisää fyrkkaa Vietnamin sotaa varten.

"Kultakannassa", eli ns. Bretton-Woods-järjestelmässä, dollari oli sidottu kultaan hintaan 35$/unssi ja muut keskeiset länsimaiset valuutat olivat puolestaan kiintein kurssein sidottuna dollariin. Kultakanta rajoitti valtion rahanluontia, kun taas velkarahajärjestelmässä rahaa/velkaa voi luoda lähes rajatta, sillä rahan arvo ei ole sidoksissa mihinkään todelliseen assettiin. Nyt n.50v myöhemmin globaali velkamäärä onkin kovaa vauhtia menossa kohti stratosfääriä.

--

Velkarahajärjestelmä toimii niin, että uutta rahaa syntyy tyhjästä ("ex-nihilo") aina, kun valtio ylikuluttaa  ts. tekee alijäämää (menot > verot) (/2/, s.3), sekä silloin kun liikepankit luovat luottoja asiakkaileen (/1/, s.17). Kaikki raha on velkaa, joka on syntynyt tyhjästä pelkkinä kirjauksina liikepankin tai keskuspankin tietokoneelle. Rahaa puolestaan häviää aina kun lainoja lyhennetään ja kansalaiset maksavat verojaan.

Liikepankkien luotonluontia rajoittaa ainoastaan niiden vakavaraisuusvaatimus sekä luottokelpoisten asiakkaiden määrä. Ongelmalliseksi tämän yksityisen luotonluonnin tekee se, että valtio on käytännössä ko. toiminnan takuumiehenä eli tulee aina hätiin mikäli järjestelmälle kriittinen pankki uhkaa kaatua. Tämän tuen turvin pankit sitten työntävät aina mahdollisimman paljon velkaa talouteen. Julkinen, yksityisen luotonluonnin takaus johtaa siis väistämättä pankkien moraalikatoon. Tämä on myös suurin selitys esim. siihen, miksi ranskalaiset ja saksalaiset pankit luotottivat holtittomasti välimerenmaiden laina-asiakkaitaan, mikä johti lopulta vuoden 2011 eurokriisiin.

--

Valtion velan/rahan-luonnilla ei puolestaan ole mitään teoreettista ylärajaa (velka/BKT-suhde), sillä kuten liikepankkien luotoista luoma tiliraha, niin myös valtionvelkakin on luotu tyhjästä pelkkinä kirjauksina tietokoneelle. Valtio luo rahaa aina tehdessään alijäämää.

Valtion alijäämä muodostaa liikepankkien keskuspankkitileille ns. ylijäämäreservejä (jotka ovat ns. keskuspankkirahaa). Nykyjärjestelmässä keskuspankki konvertoi ylijäämäreservit valtionvelkakirjoiksi, jotka se sitten myy sijoittajille. Valtionvelkakirjat voi myös ajatella eräänlaisena korollisena "säästötilinä" ylijäämäreserveille (/2/, s3). Valtionvelkakirjojen avulla tehdään myös ohjauskoron säätö sen pitämiseksi tietyssä haarukassa (/2/, s89). Uutta rahaa/velkaa tässä operaatiossa ei kuitenkaan synny, sillä raha syntyi jo sillä hetkellä kun valtio loi tyhjästä lisää uutta alijäämää.

Valtionvelka/BKT-suhde voi siis teoriassa olla lähes kuinka suuri tahansa. Kehityksen kärjessä kiitää tällähetkellä Japani 235% velka/BKT-suhteellaan. Asiantuntematonta saattaisikin ihmetyttää se, kuinka kummassa japanilaisilla liikepankeilla on sattunutkin olemaan juuri ko. määrä ylimääräistä hilloa taskunpohjalla lainattavaksi valtiolle. Todellisuudessa mitään lainaamista ei ole siis tapahtunutkaan, vaan kyseessä on se määrä ylijäämäreservejä minkä Japanin valtio on alijäämäisellä kulutuksellaan muodostanut japanilaisten liikepankkien keskuspankkitileille ja konvertoinut sitten velkakirjoiksi.

Absurdiksi vallitsevan tilanteen tekee se, että sekä liikepankit että valtio kiistävät luovansa rahaa. Molemmat osapuolet selittävät yhä edelleen rahajärjestelmän toimintaa kultakanta-logiikalla: liikepankit lainaavat tallettajien varoja laina-asiakkaille  (/1/, s.52) ja valtio lainaa liikepankeilta varoja rahoittakseen alijäämäänsä. Todellisuudessa kumpikaan käsitys ei siis pidä paikkaansa velkarahajärjestelmässä.

--

Akateeminen maailma ei ole sekään juuri edellisiä parempi, sillä vielä nykyäänkään rahanluontia ei ole mukana yleisesti hyväksytyissä makrotalouden malleissa (/1/, s53) ts. niistä puuttuu niiden olennaisin komponentti. Eipä olekaan siis mikään ihme, etteivät ekonomistit ole kyenneet ennustamaan esim. subprime- ja eurokriisejä.

Käsittääkseni ainoa kehitteillä oleva fiat-velkarahan makrotalousmalli on ns. "Modern Money Theory" eli MMT. MMT:tä ovat kehittäneet amerikkalaiset ja australialaiset talousprofessorit viimeisen yli kahdenkymmenen vuoden aikana. Paras kokonaisesitys MMT:stä on prof. Randall Wray:n teos "Modern Money Theory" /2/, josta olenkin jo kirjoittanut asiasta kiinnostuneille referaatin tänne Usariin.

--

Velkarahajärjestelmässä rahaa voi siis periaatteessa luoda lähes rajattomasti ja jotain tulisikin tehdä sen hillitsemiseksi. Yksi tapa rajoittaa yksityistä rahan/luoton-luontia olisi se, että julkinen takaus liikepankkien luotonluonnille poistettaisiin. Tämän voisi toteuttaa esim. niin, että kaikki käyttötilit siirrettäisiin keskuspankkiin  ja liikepankeille jäisivät pelkät säästötilit, joita voidaan käyttää luotonluonnin vakuuksina eli täyttämään ns. vähimmäisvarantovaatimus. Kriisin sattuessa ongelmapankkien annettaisiin vain kaatua, jolloin sijoittajat menettäisivät sijoituksensa ja säästäjät säästönsä.

Pankkien tietoisuus siitä, että ne voivat ihan oikeasti mennä nurin, palauttaisi niiden riskitietoisuuden. Markkinatalouden lainalaisuudet pätisivät tällöin vihdonkin myös pankkeihin: huono liiketoiminta johtaisi lopulta konkurssiin. Eikä yksittäisten pankkien kaatumisilla olisi mitään vaikutusta keskuspankissa oleviin käyttötileihin, eikä niiden maksujärjestelmään.

--

Näiden "raha-asioiden" selvittelyn yhteydessä on itselleni valjennut, että todennäköisesti ei ole poliittisesti mahdollista tehdä mitään rahajärjestelmiä koskevia uudistuksia, sillä poliitikoilta puuttuu halu/kyky/ymmärrys niihin. Mahdolliset tulevaisuuden raha/pankki-järjestelmämuutokset tulevatkin tapahtumaan vasta väistämättä edessämme olevien kriisien kautta.

Sellainen, ehkä hieman naivi, toive minulla kuitenkin on, että velkarahan 50v-synttäreillä v2021, olisi jo yleisessä tiedossa, että käytössämme on velkarahajärjestelmä, eikä esim. kultakanta tai "säästöpossu"-kanta, jolloin olisimme näissä rahakeskusteluissa  kaikki vihdoinkin samalla kartalla.

 


Lähteet:

/1/ "Raha - Mitä se todella on ja mitä sen tulisi olla?", by Ville Iivarinen

/2/ "Modern Money Theory", by prof Randall Wray, University of Missouri, USA

 

 

]]>
19 http://rutanen1965.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262091-fiat-velkarahajarjestelma-pahkinankuoressa#comments EKP Fiat-money Rahan luonti Fri, 05 Oct 2018 14:27:44 +0000 Jari Rutanen http://rutanen1965.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262091-fiat-velkarahajarjestelma-pahkinankuoressa
Erkki Liikanen – nokkela savolainen jättää Suomen Pankin http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257963-erkki-liikanen-nokkela-savolainen-jattaa-suomen-pankin <p>Liikanen saattoi olla liikaa, kun Suomessa meni synkeän huonosti. <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Erkki_Liikanen"><strong>Erkki Liikanen</strong></a> jätti Suomen vuonna 1990 ja siirtyi häveliäästi Brysseliin, pian talouskatastrofimme jälkeen &ndash; Liikanen toimi Suomessa valtiovarainministerinä vuosina 1987-90.</p><p>Nyt Erkki jättää päiväntyöt ja siirtyy armoitetuille eläkepäiville &ndash; kunniakkaassa 67 vuoden iässä, tälle esimerkille vilpitön hatunnosto &ndash; ei tarvittu mitään poliitikkojen sopeutuskorvauksia. Palaako Liikanen politiikkaan &ndash; jää nähtäväksi, <strong>Paavo Väyrynenkin</strong> on iältään kokeneempi ---</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Helsingin Sanomat suitsutti </strong>[1<strong> kauniin taloustuhkimotarinan miehestä, jonka taustoja olisi kaikkinensa perattava tarkemmin &ndash; ei ilkeyksissään, vaan rehtiyttä kannattaen &ndash; kansakuntamme näkökulmasta. </strong></p><p><strong>Olisi hienoa tietää, mikä oli Liikasen osuus Suomen talouskriisissa 1990 -luvun alussa ja mikä oli mahdollisesti Liikasen merkitys, kun kansakunnaltamme vietiin markka ja siirryttiin yhteisvaluutta euroon </strong>[2<strong>.</strong></p><p>&hellip;</p><p>[1 ~ <a href="https://www.hs.fi/talous/art-2000005747069.html">https://www.hs.fi/talous/art-2000005747069.html</a> -</p><p><em>Ote linkin alta</em>:</p><p>&rdquo;Erkki Liikanen oli Euroopan keskuspankin ytimessä, kun euroa ravisteli ennennäkemätön kriisi &ndash; nyt hän kertoo, mitä siitä oppi [otsikko]&hellip; Syyskuussa 2008 investointipankki Lehman Brothers meni vararikkoon. Pian sen jälkeen alkoi euroalueen pahin kriisi [lyhytingressi] &hellip; &rdquo;</p><p><em>Allekirjoittaneen kommentti lähetettynä Helsingin Sanomiin</em>: Melkoista suitsutusta häveliäästi ikäviä muistoja vältellen 1980-luvun poliitikolle, joka teki osin &quot;esi-kataiset&quot; ja poistui (pakeni) Brysseliin mandaattipaikalle, kun Suomessa meni surkeasti. Olisi ollut kehujen osalta hyvä kertoa myös päätöksistä, mitkä veivät Suomen 1990-luvun alun lamaan, konkursseihin ja pankki- ja velkakriisiin.</p><p>Erkki Liikanen toimi demarileiristä valtiovarainministerinä noina epätietoisuuksien aikoina (1987-1990), oli myös eletty edesmenneen kokoomuspääministeri <strong>Harri Holkerin</strong> <em>hallitun riskinoton</em> [3 aikoja.</p><p>Tuohon 1990-luvun aikaan liittyi myös tapaus jazzahtavassa Storyvillessa, helsinkiläisravintolassa, jossa kysyin Liikaselta miltä tuntui paeta suomalaista talouden kauhunäytelmää. Liikanen vastasi.</p><p>Paljon myöhemmin pääministerinä toiminut kokoomuslainen <a href="http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/69260-jyrki-katainen-harri-holkerin-perillinen"><strong>Jyrki Katainen</strong></a> myös pakeni [4 Suomesta Brysseliin suurien hallitusvaikeuksien alta, myös mandaattipaikalle - vieläpä kesken kansan antaman valtakirjan.</p><p>Toisaalta pääjohtaja Erkki Liikasen Suomen Pankki varoitti [5 valtiovarainministeri Kataista vuonna 2007 tulevasta rahamaailman suurongelmasta, muun muassa amerikkalaisesta sub-primekriisistä [6, mutta Jyrki ei tiettävästi noteerannut päätöksissään Liikasen julkisia varoituksia, tunnetuin seurauksin.</p><p>Lopuksi kysyisin euroviisailta, mistä tuo EKP lainasi ja lainaa &quot;vuoren kokoisia&quot; jättimääriä euroja eri valtioille ja millaisin vakuuksin? Eihän vaan olisi kyse setelikoneen kammesta tai tyhjästä luoduista katteettomista bittieurovirroista? [7.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Entä nyt, kun mikkeliläinen korvautui toisella komissaarilla &ndash; tämäkin Mikkelistä?</strong></p><p>Kuuluuko Mikkeli maantiedealueeseen, jossa <em>&rdquo;vastuu on kuulijalla&rdquo;</em> -lainaus tunnetusta savolaisvänkäleukailusta. Niin tai näin, tohtori <strong>Olli Rehn</strong> hyppäsi kansanedustajasta ja ministeri-audista nyt Liikasen seuraajaksi. Olli on jalkapalloilija, ja jalkapallossa ratkaisee joukkuepeli.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Saksa on jalkapallon suurvalta &ndash; vaikka tippuikin 2018 MM-taisteluista</strong></p><p>Mitä joukkuepeliä Suomi voi Suomen Pankkina käydä Euroopan Keskuspankissa, kun edustamme muutaman prosentin osuutta euroalueen taloudenpidosta. Olisiko roolimme kompata sopulina Saksaa, joka on taas euroalueen ja koko EU:n jykevä talousveturi [8 ja kohta ehkä ulko- ja turvallisuuspolitiikan mahtitekijä [9, kun Englanti poistuu EU-kuvioista [0.</p><p>&nbsp;</p><p>...</p><p>[* Erkki Liikanen siirtyi Suomen suurlähettilääksi Euroopan yhteisöön 1990, ollen tehtävässä aina komissaariksi nimeämiseensä saakka. Komissaaripesti kesti 1995-2004.</p><p>&nbsp;</p><p>&hellip;</p><p><em>Viitteet</em>:</p><p>[2 Markasta euroon &ndash; petettiinkö kansalaisiamme? ~<a href="http://jontikka.blogspot.fi/2014/12/markasta-euroon-petos-raskauttavien.html">http://jontikka.blogspot.fi/2014/12/markasta-euroon-petos-raskauttavien.html</a> - &hellip; ja fiktio ~ <a href="https://ilkkaluoma.blogspot.com/2015/01/euro-ja-us-dollari-muodostanevat.html">https://ilkkaluoma.blogspot.com/2015/01/euro-ja-us-dollari-muodostanevat.html</a> -</p><p>[3 &quot;<em>Hallittu riskinotto</em>&quot;, kuuluisa Harri Holkerin lausuma, kun talouttamme vapautettiin voimakkaasti 1980-luvun lopulla. Rahaa tarjottiin kansalaisille kottikärrymainoksin (mm. eräät uusmaalaisen Säästöpankin, joista tuli myöhemmin ruumiita) - <a href="http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/54749-politiikan-luovuuskato">LINK 1</a> ja <a href="http://niklasherlin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/42567-painakaa-paniikkinappulaa">LINK 2</a> &hellip;</p><p>[4 ~ <a href="http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/134487-houkuttaako-korkea-virka-jattavatko-rotat-uppoavan-laivan#comment-2478111">http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/134487-houkuttaako-korkea-virka-jattavatko-rotat-uppoavan-laivan#comment-2478111</a> -</p><p>[5 Suomen Pankki varoitti julkisesti tulevasta &ndash; ja osui ennusteissaan häkellyttävän lähelle myöhemmin toteutunutta kansantalouden jyrkkää alamäkeä. Miksi Katainen ei näitä varoituksia kuunnellut &ndash; oliko Suomen Pankin demaripääjohtaja Erkki Liikanen liikaa Kataisen ylpeydelle &ndash; mene ja tiedä? ~ <a href="https://ilkkaluoma.blogspot.com/2014/01/yhtalo-jolla-suomi-vietiin-eu.html">https://ilkkaluoma.blogspot.com/2014/01/yhtalo-jolla-suomi-vietiin-eu.html</a> -</p><p>[6 Jouluna 2007 Suomen Pankki antoi vakavan julkisen varoituksen maailmantaloudesta, velan kasvusta ja amerikkalaisperäisestä sub-prime kriisistä. Katainen ei huomannut tai noteerannut tätä, vaan ilmaisi julkisesti televisiossa, että sub-prime kriisi <em>vyöryy ohitsemme - </em>ei vyörynyt, <em>vaan iski täydellä voimalla</em>. Emme olleet varautuneet alkavaan kriisiin, olihan Katainen juuri vienyt valtiolta eväitä veronalennuksina, joilla oltaisiin operoitu <em>työllistämisohjelma </em>(vaikka velan otolla! - <em>tämä on sitä jälkiviisautta</em>) &ndash; vaikka julkishallinnon piiriin. Näin ei tehty ~ <a href="https://ilkkaluoma.blogspot.com/2014/10/aaan-tarina-pyrkyryyden-syltyt.html">https://ilkkaluoma.blogspot.com/2014/10/aaan-tarina-pyrkyryyden-syltyt.html</a> -</p><p>[7 ~ <a href="http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/92553-ekp-painaa-tyhjasta-rahaa">http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/92553-ekp-painaa-tyhjasta-rahaa</a> - [2011]</p><p>[8 US_P/IL</p><p>[9 US_P/IL</p><p>[0 US_P/IL</p><p>&nbsp;</p><p><strong>EKSTRA</strong> &ndash; Suomen Pankki, suomalaisten luottamuspankki</p><p>~ <a href="https://ilkkaluoma.blogspot.com/2007/10/suomen-pankki-kansalaisen.html">https://ilkkaluoma.blogspot.com/2007/10/suomen-pankki-kansalaisen.html</a> - , kirjoitus vuodelta 2007</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Ilkka Luoma</p><p><em>Kansalaiskirjoittaja Savonlinnasta</em></p><p><a href="https://ilkkaluoma.blogspot.fi/">https://ilkkaluoma.blogspot.fi</a></p><p><a href="https://www.facebook.com/first.ilkka">https://www.facebook.com/first.ilkka</a></p><p>&nbsp;</p><p>US VU <a href="https://keskustelu.suomi24.fi/t/15335310/sutki-liikanen-jaa-elakkeelle-suomen-pankista">24</a> <a href="https://www.tiede.fi/keskustelu/76998/erkki-liikanen-nokkela-savolainen-jattaa-suomen-pankin?changed=1530969836">T</a> BL BL BL FB <a href="https://www.facebook.com/groups/173905596124936/permalink/976102052571949/">FB</a> <a href="https://www.facebook.com/groups/tilannehuone/permalink/932717503604844/">FB</a> BLOG 174242</p><p>&nbsp;</p><p><strong>DOC</strong> erkkiliikanen_07072018.doc &ndash; OpenOffice Writer</p><p><strong>PVM</strong> 07072018</p><p>&nbsp;</p><p>651_6005 &ndash; 09:39|09:53|15:12</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Liikanen saattoi olla liikaa, kun Suomessa meni synkeän huonosti. Erkki Liikanen jätti Suomen vuonna 1990 ja siirtyi häveliäästi Brysseliin, pian talouskatastrofimme jälkeen – Liikanen toimi Suomessa valtiovarainministerinä vuosina 1987-90.

Nyt Erkki jättää päiväntyöt ja siirtyy armoitetuille eläkepäiville – kunniakkaassa 67 vuoden iässä, tälle esimerkille vilpitön hatunnosto – ei tarvittu mitään poliitikkojen sopeutuskorvauksia. Palaako Liikanen politiikkaan – jää nähtäväksi, Paavo Väyrynenkin on iältään kokeneempi ---

 

Helsingin Sanomat suitsutti [1 kauniin taloustuhkimotarinan miehestä, jonka taustoja olisi kaikkinensa perattava tarkemmin – ei ilkeyksissään, vaan rehtiyttä kannattaen – kansakuntamme näkökulmasta.

Olisi hienoa tietää, mikä oli Liikasen osuus Suomen talouskriisissa 1990 -luvun alussa ja mikä oli mahdollisesti Liikasen merkitys, kun kansakunnaltamme vietiin markka ja siirryttiin yhteisvaluutta euroon [2.

[1 ~ https://www.hs.fi/talous/art-2000005747069.html -

Ote linkin alta:

”Erkki Liikanen oli Euroopan keskuspankin ytimessä, kun euroa ravisteli ennennäkemätön kriisi – nyt hän kertoo, mitä siitä oppi [otsikko]… Syyskuussa 2008 investointipankki Lehman Brothers meni vararikkoon. Pian sen jälkeen alkoi euroalueen pahin kriisi [lyhytingressi] … ”

Allekirjoittaneen kommentti lähetettynä Helsingin Sanomiin: Melkoista suitsutusta häveliäästi ikäviä muistoja vältellen 1980-luvun poliitikolle, joka teki osin "esi-kataiset" ja poistui (pakeni) Brysseliin mandaattipaikalle, kun Suomessa meni surkeasti. Olisi ollut kehujen osalta hyvä kertoa myös päätöksistä, mitkä veivät Suomen 1990-luvun alun lamaan, konkursseihin ja pankki- ja velkakriisiin.

Erkki Liikanen toimi demarileiristä valtiovarainministerinä noina epätietoisuuksien aikoina (1987-1990), oli myös eletty edesmenneen kokoomuspääministeri Harri Holkerin hallitun riskinoton [3 aikoja.

Tuohon 1990-luvun aikaan liittyi myös tapaus jazzahtavassa Storyvillessa, helsinkiläisravintolassa, jossa kysyin Liikaselta miltä tuntui paeta suomalaista talouden kauhunäytelmää. Liikanen vastasi.

Paljon myöhemmin pääministerinä toiminut kokoomuslainen Jyrki Katainen myös pakeni [4 Suomesta Brysseliin suurien hallitusvaikeuksien alta, myös mandaattipaikalle - vieläpä kesken kansan antaman valtakirjan.

Toisaalta pääjohtaja Erkki Liikasen Suomen Pankki varoitti [5 valtiovarainministeri Kataista vuonna 2007 tulevasta rahamaailman suurongelmasta, muun muassa amerikkalaisesta sub-primekriisistä [6, mutta Jyrki ei tiettävästi noteerannut päätöksissään Liikasen julkisia varoituksia, tunnetuin seurauksin.

Lopuksi kysyisin euroviisailta, mistä tuo EKP lainasi ja lainaa "vuoren kokoisia" jättimääriä euroja eri valtioille ja millaisin vakuuksin? Eihän vaan olisi kyse setelikoneen kammesta tai tyhjästä luoduista katteettomista bittieurovirroista? [7.

 

Entä nyt, kun mikkeliläinen korvautui toisella komissaarilla – tämäkin Mikkelistä?

Kuuluuko Mikkeli maantiedealueeseen, jossa ”vastuu on kuulijalla” -lainaus tunnetusta savolaisvänkäleukailusta. Niin tai näin, tohtori Olli Rehn hyppäsi kansanedustajasta ja ministeri-audista nyt Liikasen seuraajaksi. Olli on jalkapalloilija, ja jalkapallossa ratkaisee joukkuepeli.

 

Saksa on jalkapallon suurvalta – vaikka tippuikin 2018 MM-taisteluista

Mitä joukkuepeliä Suomi voi Suomen Pankkina käydä Euroopan Keskuspankissa, kun edustamme muutaman prosentin osuutta euroalueen taloudenpidosta. Olisiko roolimme kompata sopulina Saksaa, joka on taas euroalueen ja koko EU:n jykevä talousveturi [8 ja kohta ehkä ulko- ja turvallisuuspolitiikan mahtitekijä [9, kun Englanti poistuu EU-kuvioista [0.

 

...

[* Erkki Liikanen siirtyi Suomen suurlähettilääksi Euroopan yhteisöön 1990, ollen tehtävässä aina komissaariksi nimeämiseensä saakka. Komissaaripesti kesti 1995-2004.

 

Viitteet:

[2 Markasta euroon – petettiinkö kansalaisiamme? ~http://jontikka.blogspot.fi/2014/12/markasta-euroon-petos-raskauttavien.html - … ja fiktio ~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2015/01/euro-ja-us-dollari-muodostanevat.html -

[3 "Hallittu riskinotto", kuuluisa Harri Holkerin lausuma, kun talouttamme vapautettiin voimakkaasti 1980-luvun lopulla. Rahaa tarjottiin kansalaisille kottikärrymainoksin (mm. eräät uusmaalaisen Säästöpankin, joista tuli myöhemmin ruumiita) - LINK 1 ja LINK 2

[4 ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/134487-houkuttaako-korkea-virka-jattavatko-rotat-uppoavan-laivan#comment-2478111 -

[5 Suomen Pankki varoitti julkisesti tulevasta – ja osui ennusteissaan häkellyttävän lähelle myöhemmin toteutunutta kansantalouden jyrkkää alamäkeä. Miksi Katainen ei näitä varoituksia kuunnellut – oliko Suomen Pankin demaripääjohtaja Erkki Liikanen liikaa Kataisen ylpeydelle – mene ja tiedä? ~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2014/01/yhtalo-jolla-suomi-vietiin-eu.html -

[6 Jouluna 2007 Suomen Pankki antoi vakavan julkisen varoituksen maailmantaloudesta, velan kasvusta ja amerikkalaisperäisestä sub-prime kriisistä. Katainen ei huomannut tai noteerannut tätä, vaan ilmaisi julkisesti televisiossa, että sub-prime kriisi vyöryy ohitsemme - ei vyörynyt, vaan iski täydellä voimalla. Emme olleet varautuneet alkavaan kriisiin, olihan Katainen juuri vienyt valtiolta eväitä veronalennuksina, joilla oltaisiin operoitu työllistämisohjelma (vaikka velan otolla! - tämä on sitä jälkiviisautta) – vaikka julkishallinnon piiriin. Näin ei tehty ~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2014/10/aaan-tarina-pyrkyryyden-syltyt.html -

[7 ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/92553-ekp-painaa-tyhjasta-rahaa - [2011]

[8 US_P/IL

[9 US_P/IL

[0 US_P/IL

 

EKSTRA – Suomen Pankki, suomalaisten luottamuspankki

~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2007/10/suomen-pankki-kansalaisen.html - , kirjoitus vuodelta 2007

 

 

Ilkka Luoma

Kansalaiskirjoittaja Savonlinnasta

https://ilkkaluoma.blogspot.fi

https://www.facebook.com/first.ilkka

 

US VU 24 T BL BL BL FB FB FB BLOG 174242

 

DOC erkkiliikanen_07072018.doc – OpenOffice Writer

PVM 07072018

 

651_6005 – 09:39|09:53|15:12

]]>
44 http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257963-erkki-liikanen-nokkela-savolainen-jattaa-suomen-pankin#comments EKP Erkki Liikanen EU-komissaarit Jyrki Katainen Suomen Pankki Sat, 07 Jul 2018 14:01:30 +0000 Ilkka Luoma http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257963-erkki-liikanen-nokkela-savolainen-jattaa-suomen-pankin
Talousennuste nuoskakelien aikaan http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252208-talousennuste-nuoskakelien-aikaan <p><strong>Tänään Teollisuusmaiden yhteistyöjärjestö OECD ennakoi maailmantalouden kasvavan tänä ja ensi vuonna liki neljän prosentin vauhtia.</strong></p><p><strong>*</strong></p><p><strong><em>Jos olisin Saatana</em></strong> katsoisin että rupeaa olemaan oiva hetki</p><p>vetää matto maailmantalouden alta.&nbsp; Lentävä matto.&nbsp;</p><p><em>Party is over, this time.</em></p><p>Kun etumerkit vaihtuvat.&nbsp; Päivästä tulee yö ja yöstä tulee kuutamo.</p><p><em>On kalpean kuun aika.</em></p><p>Kuulkaa kalpean kuun tarinoita, niitä piisaa.&nbsp; Unohda ne heti: te unohditte jo.</p><p>Villin ja vapaan markkinatalouden, valjaattoman,</p><p>erikoistarjous, matalat korot, on loppu.&nbsp;</p><p><em>Piikkikorkojen aika.</em></p><p>Finanssimaailman taivaan manna, ilmainen raha, katoaa,</p><p>homehtuu puun oksille.&nbsp; Härmä iskee, silmät, ne silmät.</p><p>Miten minä höperehtimään aloin?&nbsp; Tiesin, tein.</p><p><em>Tein ja tiesin tekeväni ja tietäväni.</em></p><p>Mutta.</p><p>Tämä kaikki perustuu lumeeseen.&nbsp; Poliittiset korot kasvavat korkoa ja lujaa.</p><p>Uskokaa. Vaikka näette.</p><p><em>Missä mies joka näkee kulman taakse?</em>&nbsp; Kulman takana.</p><p>Suomen Pankin rappusilla, alastomana, nääntyneenä, raapii.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tänään Teollisuusmaiden yhteistyöjärjestö OECD ennakoi maailmantalouden kasvavan tänä ja ensi vuonna liki neljän prosentin vauhtia.

*

Jos olisin Saatana katsoisin että rupeaa olemaan oiva hetki

vetää matto maailmantalouden alta.  Lentävä matto. 

Party is over, this time.

Kun etumerkit vaihtuvat.  Päivästä tulee yö ja yöstä tulee kuutamo.

On kalpean kuun aika.

Kuulkaa kalpean kuun tarinoita, niitä piisaa.  Unohda ne heti: te unohditte jo.

Villin ja vapaan markkinatalouden, valjaattoman,

erikoistarjous, matalat korot, on loppu. 

Piikkikorkojen aika.

Finanssimaailman taivaan manna, ilmainen raha, katoaa,

homehtuu puun oksille.  Härmä iskee, silmät, ne silmät.

Miten minä höperehtimään aloin?  Tiesin, tein.

Tein ja tiesin tekeväni ja tietäväni.

Mutta.

Tämä kaikki perustuu lumeeseen.  Poliittiset korot kasvavat korkoa ja lujaa.

Uskokaa. Vaikka näette.

Missä mies joka näkee kulman taakse?  Kulman takana.

Suomen Pankin rappusilla, alastomana, nääntyneenä, raapii.

]]>
3 http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252208-talousennuste-nuoskakelien-aikaan#comments EKP OECD Suomen Pankki Talousennusteet Wall Street Tue, 13 Mar 2018 14:15:49 +0000 Veikko Huuska http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252208-talousennuste-nuoskakelien-aikaan
Sudet Pekan vaatteissa - Cui bono, trollikeskustelu? http://arvopelttari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246987-sudet-pekan-vaatteissa-cui-bono-trollikeskustelu <p>Tunnette sadun Pekasta, joka huutaa olematonta sutta. Kun se lopulta ilmestyy, ei Pekkaa usko kukaan. Samaten teille on tuttu satu mummoksi pukeutuneesta sudesta, joka odottaa Punahilkkaa mummon sängyssä aikeissa syödä tyttösenkin.&nbsp;Tässä tositarinassa sudet, tai sanoisinkin pikemminkin trollikeskustelun hyödylliset idiootit pukeutuvat Pekan vaatteisiin varoitellen Venäjän organisoimista trolleista.</p><p>&nbsp;</p><p>Venäjän vaikuttamisyritykset ovat varmasti aitoja, ja niillä on voitu aivan hyvin saavuttaa jonkinlaisia tuloksia. Mutta jos aikaisemmin Euroopan yllä leijaili kommunismin aave, niin nyt länsimaisen demokratian ykkösuhaksi maalaillaan venäläisiä trollaajia, jotka iskevät kiilaa yhtenäiseksi kuviteltuun länsimaiseen arvokäsitykseen. Erityisesti poliittisesti varsin vakaalta Suomenniemeltä tarkasteltuna tässä katsannossa näyttäisi olevan paitsi liioiteltuja niin myös surullisia piirteitä.</p><p>&nbsp;</p><p>Trollien efektiivisyydestä ja laajamittaisuudesta huutelijat tekevät tahtomattaan myyräntyötä, kuinkas ollakaan, juuri länsimaista demokratiakäsitystä vastaan. Jos Venäjän vaikuttamisyritykset ovat todellakin niin vakavia, mitä pahimmissa kauhuskenaarioissa annetaan ymmärtää, niin eikö samalla ole niin, että me kansalaiset olemme vähän liian lapsellisia, naiiveja, kouluttautumattomia ja herkkäuskoisia käyttämään tätä demokraattista valtaamme? Eikös vaan ole niin, että me emme oikein ole kelvollisia perustuslain edessä: &quot;Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle...&quot;? Se kadun toisella puolen asuva juntti/suvakki ei tiedä edes omaa parastaan...</p><p>&nbsp;</p><p>Onko kaukaa haettu?&nbsp;</p><p>Venäjällä valta on viety kansalta keskittämällä se yhden henkilön käsiin. Euroopassa valtaa on viety kansalta etäännyttämällä se kauas demokraattisilta perusteiltaan kyseenalaisten instituutioiden taakse. Paras esimerkki tästä on EKP, Euroopan Keskuspankki. Kyllä me kansalaiset olemme vähän liian epäasiantuntevia päättämään rahapolitiikasta. Parempi on antaa ekonomistien ja Mario Draghin päättää. Samanlaisia puheenvuoroja viritellään Suomessa Nato-päätöksen suhteen. Ei ne hölmöt kansalaiset tiedä oikein tarpeeksi turvallisuuspolitiikasta...</p><p>&nbsp;</p><p>Omasta valuutastaan kiinnipitäneet Pohjoismaat ovat porskuttaneet Emu-Suomelta karkuun. Liittovaltiokehitys, pankkiunioni, EU:n yhteinen talous/puolustusministeri.... ...kaikissa näissä on sekä hyviä ja huonoja puolia, mutta selvää on, että ne etäännyttävät demokratiaa meiltä tästä läheltä. Samaan aikaan trolleista on tullut hyvä (teko)syy moneen harmiin, joka länsimaisiin vaaleihin liittyy. Seuraavan kerran, Pekka, kun huutelet trolleista, niin mietipä sitä, miten trollaajat vaikuttavat sinuun itseesi, eivät tyhmään naapuriisi. Huutelusi nimittäin eivät syö luottamusta niinkään omiin sanoihisi vaan nakertavat perustusta koko länsimaisen demokratian oikeutukselta; ei autoritäärisen fasismin edestä vaan asiantuntijavallan edestä. Diktaattori on kuollut, eläköön sivistyneiden asiantuntijoiden diktatuuri!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tunnette sadun Pekasta, joka huutaa olematonta sutta. Kun se lopulta ilmestyy, ei Pekkaa usko kukaan. Samaten teille on tuttu satu mummoksi pukeutuneesta sudesta, joka odottaa Punahilkkaa mummon sängyssä aikeissa syödä tyttösenkin. Tässä tositarinassa sudet, tai sanoisinkin pikemminkin trollikeskustelun hyödylliset idiootit pukeutuvat Pekan vaatteisiin varoitellen Venäjän organisoimista trolleista.

 

Venäjän vaikuttamisyritykset ovat varmasti aitoja, ja niillä on voitu aivan hyvin saavuttaa jonkinlaisia tuloksia. Mutta jos aikaisemmin Euroopan yllä leijaili kommunismin aave, niin nyt länsimaisen demokratian ykkösuhaksi maalaillaan venäläisiä trollaajia, jotka iskevät kiilaa yhtenäiseksi kuviteltuun länsimaiseen arvokäsitykseen. Erityisesti poliittisesti varsin vakaalta Suomenniemeltä tarkasteltuna tässä katsannossa näyttäisi olevan paitsi liioiteltuja niin myös surullisia piirteitä.

 

Trollien efektiivisyydestä ja laajamittaisuudesta huutelijat tekevät tahtomattaan myyräntyötä, kuinkas ollakaan, juuri länsimaista demokratiakäsitystä vastaan. Jos Venäjän vaikuttamisyritykset ovat todellakin niin vakavia, mitä pahimmissa kauhuskenaarioissa annetaan ymmärtää, niin eikö samalla ole niin, että me kansalaiset olemme vähän liian lapsellisia, naiiveja, kouluttautumattomia ja herkkäuskoisia käyttämään tätä demokraattista valtaamme? Eikös vaan ole niin, että me emme oikein ole kelvollisia perustuslain edessä: "Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle..."? Se kadun toisella puolen asuva juntti/suvakki ei tiedä edes omaa parastaan...

 

Onko kaukaa haettu? 

Venäjällä valta on viety kansalta keskittämällä se yhden henkilön käsiin. Euroopassa valtaa on viety kansalta etäännyttämällä se kauas demokraattisilta perusteiltaan kyseenalaisten instituutioiden taakse. Paras esimerkki tästä on EKP, Euroopan Keskuspankki. Kyllä me kansalaiset olemme vähän liian epäasiantuntevia päättämään rahapolitiikasta. Parempi on antaa ekonomistien ja Mario Draghin päättää. Samanlaisia puheenvuoroja viritellään Suomessa Nato-päätöksen suhteen. Ei ne hölmöt kansalaiset tiedä oikein tarpeeksi turvallisuuspolitiikasta...

 

Omasta valuutastaan kiinnipitäneet Pohjoismaat ovat porskuttaneet Emu-Suomelta karkuun. Liittovaltiokehitys, pankkiunioni, EU:n yhteinen talous/puolustusministeri.... ...kaikissa näissä on sekä hyviä ja huonoja puolia, mutta selvää on, että ne etäännyttävät demokratiaa meiltä tästä läheltä. Samaan aikaan trolleista on tullut hyvä (teko)syy moneen harmiin, joka länsimaisiin vaaleihin liittyy. Seuraavan kerran, Pekka, kun huutelet trolleista, niin mietipä sitä, miten trollaajat vaikuttavat sinuun itseesi, eivät tyhmään naapuriisi. Huutelusi nimittäin eivät syö luottamusta niinkään omiin sanoihisi vaan nakertavat perustusta koko länsimaisen demokratian oikeutukselta; ei autoritäärisen fasismin edestä vaan asiantuntijavallan edestä. Diktaattori on kuollut, eläköön sivistyneiden asiantuntijoiden diktatuuri!

]]>
2 http://arvopelttari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246987-sudet-pekan-vaatteissa-cui-bono-trollikeskustelu#comments Demokratia EKP Hyödylliset idiootit Pietarin trollitehdas Sat, 02 Dec 2017 14:41:58 +0000 Arvo Pelttari http://arvopelttari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246987-sudet-pekan-vaatteissa-cui-bono-trollikeskustelu
Millaiselta näyttää EU:n virtuaalinen setelipumppu? http://erkkilaitila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245253-millaiselta-nayttaa-eun-virtuaalinen-setelipumppu <p>Sain Jari Rutasen <a href="http://rutanen1965.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245088-ekpn-rahaelvytys-jatkuu-jatkuvasti">blogista </a>kimmokkeen luonnostella kuvaa mistä setelielvytyksessä on kysymys (tein kuvan reilussa tunnissa, joten taso on mitä on).</p><p>Systeemiajattelu on metodiikka, jolla pääsee pureutumaan isoihin ongelmiin syvälle asti. Kuvassa on aloitus ja tietoja siihen löytyy myös sivustolta: <a href="http://money.visualcapitalist.com/worlds-money-markets-one-visualization-2017/" title="http://money.visualcapitalist.com/worlds-money-markets-one-visualization-2017/">http://money.visualcapitalist.com/worlds-money-markets-one-visualization...</a></p><p>Onhan se mahtavaa virtuaalisen rahan läiskettä. Maailman johdannaisten kokonaisarvo ylittää 600 biljoonaa dollaria, joten se on lähes 100.000 euroa / jokainen maailman kansalainen. Velkaa on kolmas osa siitä.</p><p>Jos kuvassani on virheitä (en ole talouden ekspertti), laittakaa kommenttia, niin päästään esittelemään ministeri Petteri Orpolle laskelmaa kannattaako eurossa olla vai ei.</p><p>Pidempi seloste löytyy <a href="http://metayliopisto.fi/eun-keskuspankki-pumppaa-2-biljoonaa-euroa-pankeille-ostaessaan-kriisipapereita/">täältä</a>.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Sain Jari Rutasen blogista kimmokkeen luonnostella kuvaa mistä setelielvytyksessä on kysymys (tein kuvan reilussa tunnissa, joten taso on mitä on).

Systeemiajattelu on metodiikka, jolla pääsee pureutumaan isoihin ongelmiin syvälle asti. Kuvassa on aloitus ja tietoja siihen löytyy myös sivustolta: http://money.visualcapitalist.com/worlds-money-markets-one-visualization-2017/

Onhan se mahtavaa virtuaalisen rahan läiskettä. Maailman johdannaisten kokonaisarvo ylittää 600 biljoonaa dollaria, joten se on lähes 100.000 euroa / jokainen maailman kansalainen. Velkaa on kolmas osa siitä.

Jos kuvassani on virheitä (en ole talouden ekspertti), laittakaa kommenttia, niin päästään esittelemään ministeri Petteri Orpolle laskelmaa kannattaako eurossa olla vai ei.

Pidempi seloste löytyy täältä.

 

 

 

]]>
4 http://erkkilaitila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245253-millaiselta-nayttaa-eun-virtuaalinen-setelipumppu#comments EKP EU Setelielvytys Velkakriisi Mon, 30 Oct 2017 19:46:02 +0000 Erkki Laitila http://erkkilaitila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245253-millaiselta-nayttaa-eun-virtuaalinen-setelipumppu
EKP:n rahaelvytys jatkuu jatkuvasti http://rutanen1965.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245088-ekpn-rahaelvytys-jatkuu-jatkuvasti <p>&nbsp;</p><p>Torstaina EKP ilmoitti jatkavansa <a href="https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005424141.html">LTRO-rahaelvytystä jo toisen kerran</a>. Nyt elvyttely jatkuu ainakin syyskuuhun 2018 asti. Todennäköisesti kesällä 2018 elvytyksen ilmoitetaan jatkuvan ainakin kesään 2019.</p><p>Rahaelvytys on tällähetkellä EKP:n tärkein tehtävä. Rahaelvytyksen avulla painetaan valtionvelkakirjojen markkinakorot niin alas, että euron käyttöönoton seurauksena ylivelkaantuneet välimerenmaat (GIPS = Greece, Italy, Portugal, Spain) pystyvät hankkimaan rahoituksensa markkinoilta. Ilman rahaelvytystä GIPS-maat joutuisivat valtionvelkakriisiin ja euroalue purkautuisi. Muulle euroalueelle LTRO on turha ja jopa vahingollinen.</p><p>Rahaelvytys on totetutettu niin, että EKP ostaa euroalueen liikepankeilta niiden hallussa olevia valtionvelkakirjoja. Ostojen seurauksena liikepankit saavat lisää rahaa omaa antolainaustaan varten. Lisäksi LTRO-ostojen seurauksena velkakirjojen korot putoavat, jolloin euroalueen valtioiden korkomenot putoavat. Valtionvelkakirjojen korot ovat pudonneet jo niin paljon, että suuri osa euroalueen valtiovelkakirjoista tuottaa negatiivista korkoa.</p><p>Osto-ohjelman seurauksena EKP:n &quot;holveihin&quot; on kertynyt jo yli 20% euroalueen valtionvelasta (<a href="https://www.ft.com/content/fe778ba1-5244-3136-80ed-58eed93440b6?mhq5j=e7">kuva2</a>) yht n. 1700 mrd euroa (<a href="https://www.ecb.europa.eu/pub/annual/balance/html/index.en.html">Table A7.1</a>). Nykyisen mandaatin mukaan EKP:lla on valtuudet ostaa max. 33% kunkin euromaan valtionvelasta. Viime vuodet EKP on ollut ylivoimaisesti suurin euroalueen valtionvelan ostaja. EKP:n suuret ostokset ovat nostaneet valtionvelkakirjojen jälkimarkkinahinnat pilviin ja vastaavasti laskeneet prosentuaalisen korkotuoton alas (sillä absoluuttinen korkotuotto on aina vakio (ns. kuponkikorko)). Rahaelvytyksen on tarkoitus olla tilapäistä, joten EKP:n on jossain vaiheessa myytävä hallussaan olevat velkakirjat takaisin markkinoille.&nbsp;</p><p>Kun suurin ostaja, muuttuukin yht&#39;äkkiä suurimmaksi myyjäksi on selvää kuinka velkakirjojen hinnoille käy; Ne putoavat jyrkästi ja EKP joutuu kirjaamaan myynneistä valtavat tappiot. Vastaavasti velkakirjojen korot nousevat jyrkästi ja erityisesti GIPS-maat joutuvat vaikeuksiin.</p><p>Niinpä ollaankin jälleen vastaavassa tilanteessa mistä kaikki saikin alkunsa, eli v2011 eurokriisissä, ts. mikään ei ole muuttunut, ainoastaan velan määrä on kasvanut. Tästä voimmekin helposti tehdä sen johtopäätöksen, että EKP ei tule enää myymään velkakirjojaan takaisin markkinoille, vaan pitää ne loputtomasti hallussaan.</p><p>--</p><p>GIPS-maiden ylivelkaantuminen ei tule korjaantumaan rahaelvytyksellä. Halpa raha on ylivelkaiselle sama kuin halpa viina juopolle; Se vain pahentaa tilannetta. Halpa raha on ajamassa koko euroalueen samaan kurimukseen, mistä GIPS-maat oli tarkoitus pelastaa. Valtioiden on hankala noudattaa budjettikuria, koska rahaa saa edullisesti. Euroalueen keskimääräinen valtionvelka on uhkaavasti lähestymässä 100%/BKT tasoa, josta teorioiden mukaan ei ole enää pelastuttavissa (ns. kasvavien korkomenojen noidankehä).</p><p>On lopultakin myönnettävä, että euroalue ei voi toimia muutoin kuin muodostamalla siitä liittovaltio. Ja koska tämä on poliittinen mahdottomuus, on ryhdyttävä toimiin euroalueen purkamiseksi. Euroalueen purkaminen purkaa kertyneen ylivelan aiheuttaen pankkikriisin ja laman, mutta sen jälkeen talous lähtee kuitenkin rivakkaan nousuun uudelta, terveeltä pohjalta.</p><p>--</p><p>Todellisuudessa näin ei tulla toimimaan, sillä asianosaiset poliitikot ja keskuspankkiirit eivät tule myöntämään euron ongelmia, eivätkä näin ollen myöskään ryhtymään korjaavin toimenpiteisiin.</p><p>Siksipä EKP:n jatkuva rahaelvytys jatkuu jatkuvasti myös jatkossakin.</p><p>&nbsp;</p><hr /><p><strong>+</strong><em>&nbsp;Pitkäaikaisin kokemus rahaelvytyksestä on Japanilla, joka on harrastanut sitä jo 90-luvulta saakka. Kokemukset eivät ole rohkaisevia; Ohjauskorko on edelleen 0%, inflaatio n. 1%, 10v-valtionvelan korko 0%, valtionvelka 235%/BKT, josta n. 40% on keskuspankin (BoJ) hallussa.</em></p><p><em>+ <a href="https://www.thebalance.com/what-is-a-ltro-or-long-term-refinancing-operation-1979094">&quot;What is LTRO?&quot;</a></em></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Torstaina EKP ilmoitti jatkavansa LTRO-rahaelvytystä jo toisen kerran. Nyt elvyttely jatkuu ainakin syyskuuhun 2018 asti. Todennäköisesti kesällä 2018 elvytyksen ilmoitetaan jatkuvan ainakin kesään 2019.

Rahaelvytys on tällähetkellä EKP:n tärkein tehtävä. Rahaelvytyksen avulla painetaan valtionvelkakirjojen markkinakorot niin alas, että euron käyttöönoton seurauksena ylivelkaantuneet välimerenmaat (GIPS = Greece, Italy, Portugal, Spain) pystyvät hankkimaan rahoituksensa markkinoilta. Ilman rahaelvytystä GIPS-maat joutuisivat valtionvelkakriisiin ja euroalue purkautuisi. Muulle euroalueelle LTRO on turha ja jopa vahingollinen.

Rahaelvytys on totetutettu niin, että EKP ostaa euroalueen liikepankeilta niiden hallussa olevia valtionvelkakirjoja. Ostojen seurauksena liikepankit saavat lisää rahaa omaa antolainaustaan varten. Lisäksi LTRO-ostojen seurauksena velkakirjojen korot putoavat, jolloin euroalueen valtioiden korkomenot putoavat. Valtionvelkakirjojen korot ovat pudonneet jo niin paljon, että suuri osa euroalueen valtiovelkakirjoista tuottaa negatiivista korkoa.

Osto-ohjelman seurauksena EKP:n "holveihin" on kertynyt jo yli 20% euroalueen valtionvelasta (kuva2) yht n. 1700 mrd euroa (Table A7.1). Nykyisen mandaatin mukaan EKP:lla on valtuudet ostaa max. 33% kunkin euromaan valtionvelasta. Viime vuodet EKP on ollut ylivoimaisesti suurin euroalueen valtionvelan ostaja. EKP:n suuret ostokset ovat nostaneet valtionvelkakirjojen jälkimarkkinahinnat pilviin ja vastaavasti laskeneet prosentuaalisen korkotuoton alas (sillä absoluuttinen korkotuotto on aina vakio (ns. kuponkikorko)). Rahaelvytyksen on tarkoitus olla tilapäistä, joten EKP:n on jossain vaiheessa myytävä hallussaan olevat velkakirjat takaisin markkinoille. 

Kun suurin ostaja, muuttuukin yht'äkkiä suurimmaksi myyjäksi on selvää kuinka velkakirjojen hinnoille käy; Ne putoavat jyrkästi ja EKP joutuu kirjaamaan myynneistä valtavat tappiot. Vastaavasti velkakirjojen korot nousevat jyrkästi ja erityisesti GIPS-maat joutuvat vaikeuksiin.

Niinpä ollaankin jälleen vastaavassa tilanteessa mistä kaikki saikin alkunsa, eli v2011 eurokriisissä, ts. mikään ei ole muuttunut, ainoastaan velan määrä on kasvanut. Tästä voimmekin helposti tehdä sen johtopäätöksen, että EKP ei tule enää myymään velkakirjojaan takaisin markkinoille, vaan pitää ne loputtomasti hallussaan.

--

GIPS-maiden ylivelkaantuminen ei tule korjaantumaan rahaelvytyksellä. Halpa raha on ylivelkaiselle sama kuin halpa viina juopolle; Se vain pahentaa tilannetta. Halpa raha on ajamassa koko euroalueen samaan kurimukseen, mistä GIPS-maat oli tarkoitus pelastaa. Valtioiden on hankala noudattaa budjettikuria, koska rahaa saa edullisesti. Euroalueen keskimääräinen valtionvelka on uhkaavasti lähestymässä 100%/BKT tasoa, josta teorioiden mukaan ei ole enää pelastuttavissa (ns. kasvavien korkomenojen noidankehä).

On lopultakin myönnettävä, että euroalue ei voi toimia muutoin kuin muodostamalla siitä liittovaltio. Ja koska tämä on poliittinen mahdottomuus, on ryhdyttävä toimiin euroalueen purkamiseksi. Euroalueen purkaminen purkaa kertyneen ylivelan aiheuttaen pankkikriisin ja laman, mutta sen jälkeen talous lähtee kuitenkin rivakkaan nousuun uudelta, terveeltä pohjalta.

--

Todellisuudessa näin ei tulla toimimaan, sillä asianosaiset poliitikot ja keskuspankkiirit eivät tule myöntämään euron ongelmia, eivätkä näin ollen myöskään ryhtymään korjaavin toimenpiteisiin.

Siksipä EKP:n jatkuva rahaelvytys jatkuu jatkuvasti myös jatkossakin.

 


+ Pitkäaikaisin kokemus rahaelvytyksestä on Japanilla, joka on harrastanut sitä jo 90-luvulta saakka. Kokemukset eivät ole rohkaisevia; Ohjauskorko on edelleen 0%, inflaatio n. 1%, 10v-valtionvelan korko 0%, valtionvelka 235%/BKT, josta n. 40% on keskuspankin (BoJ) hallussa.

+ "What is LTRO?"

]]>
10 http://rutanen1965.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245088-ekpn-rahaelvytys-jatkuu-jatkuvasti#comments EKP Eroon eurosta Euroopan finanssikriisi TLTRO Fri, 27 Oct 2017 09:18:33 +0000 Jari Rutanen http://rutanen1965.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245088-ekpn-rahaelvytys-jatkuu-jatkuvasti
Petrodollarin loppu lähestyy http://rutanen1965.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243209-petrodollarin-loppu-lahestyy <p>&nbsp;</p><p>Kiina on aloittamassa <a href="https://schiffgold.com/key-gold-news/gold-backed-yuan-denominated-oil-futures-dethrone-us-petrodollar/">yuan-pohjaisen öljykaupan&nbsp;(&quot;petroyuan&quot;) Venäjän kanssa</a> mahdollisesti jo tämän syksyn aikana. Mikäli yuan-pohjainen öljykauppa laajenee merkittävästi, tulee sillä olemaan vakavia seurauksia USA:n taloudelle; <a href="http://www.imf.org/en/News/Articles/2017/03/31/pr17108-IMF-Releases-Data-on-the-Currency-Composition-of-Foreign-Exchange-Reserves">IMF:n mukaan n. 65% maailman valuuttareserveistä on dollareita</a> ja mikäli niille ei jatkossa olekaan tarvetta öljykaupassa, tulevat ne palautumaan takaisin USA:han aiheuttaen inflaatiota ja korkojen nousua. Fed:n oman arvion mukaan taas koko dollarikannasta suurin osa on USA:n ulkopuolella, joten melkoinen dollareiden paluuvyöry on mahdollisesti odotettavissa.</p><p>Liittovaltiollekin petrodollari-aikakauden päättyminen tietää suuria hankaluuksia; Mikäli ulkovallat eivät enää tarvitse dollareita, ei niillä ole enää mitään syytä käyttää USA:n valtionvelkakirjoja (treasuries) niiden tallettamiseen. Koko petrodollarin alkuperäinen ideahan oli, että ulkovallat palauttavat ansaitsemansa öljydollarit takaisin Yhdysvaltoihin velkakirjaostosten kautta. Nyt tämä dollaripyöritys (dollar recycling) uhkaa siis päättyä. Tällöin treasureiden kysyntä romahtaa ja Yhdysvallat ei enää kykene ylläpitämään huimaa valtionvelkaansa (105%/BKT).</p><p>Mielenkiintoisena lisäpiirteenä Kiina (joka on maailman suurin öljyntuoja) tarjoaa öljyntuottajille mahdollisuuden vaihtaa ansaitsemansa yuanit kultaan. Voi olla, että lopulta päädytään siihen, että öljy hinnoitellaankin suoraan kullassa (grammaa per barreli). Jos näin käy, päädytään saamaan tilanteeseen, kuin silloin, kun dollari oli sidottu kultaan (Bretton-Woods, 1947-71). <a href="http://www.macrotrends.net/1380/gold-to-oil-ratio-historical-chart">Tuolloin öljyn hinta pysyi vakaana hyvin pitkään&nbsp;n. 13$ barreli</a>. Näin käy aina kun yhden hyödykkeen arvoa mitataaan toisen hyödykkeen avulla, sillä yleensä hyödykkeet inflatoituvat samaa tahtia</p><p>Dollarin edessä olevalla alamäellä on tuntuvia seurauksia myös euroalueelle, sillä EKP joutuu kilpaa inflatoimaan euron arvoa säilyttääkseen sen kilpailukyvyn suhteessa dollariin. Dollarin alamäki todennäköisesti estää setelielvytyksen (LTRO, 60mrd &euro;/kk) lopettamisen, saati sen seurauksena paisuneen EKP:n taseen supistamisen. Taseessa on nyt n. 20% euroalueen valtionvelkakirjoista (n. 1700 mrd &euro;, <a href="https://www.ecb.europa.eu/pub/annual/balance/html/index.en.html">Table A7.1</a>) ja nähtävästi ne myös sinne jäävät ja saavat tn. myös lisää kavereita seurakseen.</p><p>--</p><p>Petrodollarin loppu tietää loppua USA:n sotilaalliselle ja taloudelliselle ylivallalle. Yli varojensa eläminen tulee päättymään, eikä USA:lla ole enää varaa ylläpitää täysin ylimitoitettua armeijaansa, jota se on tarvinnut petrodollarin suojaamiseksi.</p><p>Petrodollarin &quot;asiakkaat&quot;: Saudia-Arabia, Kiina ja Japani ovat käytännössä rahoittaneet USA:n asevoimia ja sen käymiä sotia. Ja kun asiakkaat häipyvät, loppuu nykymuotoisen armeijan ylläpitäminen ja sen kyky jatkuvaan sotimiseen.</p><p>&nbsp;</p><p>+&nbsp;Herää myös kysymys siitä, miksi EU ei ole vaatinut europohjaisen öljykaupan aloittamista. Miksi EU tukee USA:n dollaria eikä omaa valuuttansa?</p><hr /><p><strong>Kuva1:</strong> American Eagle 2017. Onko vielä edessä paluu kultakantaan?</p><p><strong>Kuva2:</strong> Liittovaltion velka on ollut tasaisessa kasvussa Kissingerin v.1974 junaileman petrodollarijärjestelmän alusta saakka.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Kiina on aloittamassa yuan-pohjaisen öljykaupan ("petroyuan") Venäjän kanssa mahdollisesti jo tämän syksyn aikana. Mikäli yuan-pohjainen öljykauppa laajenee merkittävästi, tulee sillä olemaan vakavia seurauksia USA:n taloudelle; IMF:n mukaan n. 65% maailman valuuttareserveistä on dollareita ja mikäli niille ei jatkossa olekaan tarvetta öljykaupassa, tulevat ne palautumaan takaisin USA:han aiheuttaen inflaatiota ja korkojen nousua. Fed:n oman arvion mukaan taas koko dollarikannasta suurin osa on USA:n ulkopuolella, joten melkoinen dollareiden paluuvyöry on mahdollisesti odotettavissa.

Liittovaltiollekin petrodollari-aikakauden päättyminen tietää suuria hankaluuksia; Mikäli ulkovallat eivät enää tarvitse dollareita, ei niillä ole enää mitään syytä käyttää USA:n valtionvelkakirjoja (treasuries) niiden tallettamiseen. Koko petrodollarin alkuperäinen ideahan oli, että ulkovallat palauttavat ansaitsemansa öljydollarit takaisin Yhdysvaltoihin velkakirjaostosten kautta. Nyt tämä dollaripyöritys (dollar recycling) uhkaa siis päättyä. Tällöin treasureiden kysyntä romahtaa ja Yhdysvallat ei enää kykene ylläpitämään huimaa valtionvelkaansa (105%/BKT).

Mielenkiintoisena lisäpiirteenä Kiina (joka on maailman suurin öljyntuoja) tarjoaa öljyntuottajille mahdollisuuden vaihtaa ansaitsemansa yuanit kultaan. Voi olla, että lopulta päädytään siihen, että öljy hinnoitellaankin suoraan kullassa (grammaa per barreli). Jos näin käy, päädytään saamaan tilanteeseen, kuin silloin, kun dollari oli sidottu kultaan (Bretton-Woods, 1947-71). Tuolloin öljyn hinta pysyi vakaana hyvin pitkään n. 13$ barreli. Näin käy aina kun yhden hyödykkeen arvoa mitataaan toisen hyödykkeen avulla, sillä yleensä hyödykkeet inflatoituvat samaa tahtia

Dollarin edessä olevalla alamäellä on tuntuvia seurauksia myös euroalueelle, sillä EKP joutuu kilpaa inflatoimaan euron arvoa säilyttääkseen sen kilpailukyvyn suhteessa dollariin. Dollarin alamäki todennäköisesti estää setelielvytyksen (LTRO, 60mrd €/kk) lopettamisen, saati sen seurauksena paisuneen EKP:n taseen supistamisen. Taseessa on nyt n. 20% euroalueen valtionvelkakirjoista (n. 1700 mrd €, Table A7.1) ja nähtävästi ne myös sinne jäävät ja saavat tn. myös lisää kavereita seurakseen.

--

Petrodollarin loppu tietää loppua USA:n sotilaalliselle ja taloudelliselle ylivallalle. Yli varojensa eläminen tulee päättymään, eikä USA:lla ole enää varaa ylläpitää täysin ylimitoitettua armeijaansa, jota se on tarvinnut petrodollarin suojaamiseksi.

Petrodollarin "asiakkaat": Saudia-Arabia, Kiina ja Japani ovat käytännössä rahoittaneet USA:n asevoimia ja sen käymiä sotia. Ja kun asiakkaat häipyvät, loppuu nykymuotoisen armeijan ylläpitäminen ja sen kyky jatkuvaan sotimiseen.

 

+ Herää myös kysymys siitä, miksi EU ei ole vaatinut europohjaisen öljykaupan aloittamista. Miksi EU tukee USA:n dollaria eikä omaa valuuttansa?


Kuva1: American Eagle 2017. Onko vielä edessä paluu kultakantaan?

Kuva2: Liittovaltion velka on ollut tasaisessa kasvussa Kissingerin v.1974 junaileman petrodollarijärjestelmän alusta saakka.

]]>
26 http://rutanen1965.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243209-petrodollarin-loppu-lahestyy#comments EKP EU Euro FED Petrodollari Thu, 21 Sep 2017 10:11:52 +0000 Jari Rutanen http://rutanen1965.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243209-petrodollarin-loppu-lahestyy
Keskuspankkien umpikuja http://rutanen1965.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242089-keskuspankkien-umpikuja <p>&nbsp;</p> <p>Vaikkei juuri kukaan olekaan asiasta tietoinen, niin olemme kuitenkin keskellä kansainvälisten keskuspankkinen täysin ennennäkemätöntä rahaelvytyskokeilua. Koska kyseessä on ainutlaatuinen historiallinen kokeilu, ei kenelläkään ole varmuutta eikä tietoa kuinka se tulee päättymään.</p> <p>Sanoisinpa kuitenkin, että se tulee päättymään huonosti.</p> <p>--</p> <p>Ensimmäisenä rahakisailuun lähti mukaan Japani, joka on elvyttänyt talouttaan rahamäärää paisuttamalla jo 90-luvulta saakka. Tästä huolimatta tavoitteena olevaa 2% inflaatiotasoa ei ole saavutettu ja ohjauskoro on edelleen 0%. Rahanluontioperaatioiden seurauksena keskuspankki (BoJ) omistaa jo suuren osan valtionvelasta, joka on paisunut jo 240% BKT:sta. Lisäksi keskuspankista on tullut yksi Japanin suurimmista osakkeenomistajista, sen ostettua merkittävän osuuden Japanin pörssinoteeratuista osakerahastoista (ETF).</p> <p>Seuraavana kisaan ilmoittautui USA:n keskuspankki Fed, joka aloitti määrällisen elvytyksen (QE) finanssikriisin jälkeen vuonna 2008. Operaation seurauksena Fed:n hallussa on nyt n. 3000 mrd $ valtionvelkakirjoja ja asuntovelkapapereita. Rahamäärän lisäys on nyt lopetettu, mutta 2% inflaatiotavoitetta ei ole saavutettu ja koronnostoissa on edetty vasta 1% tasolle.</p> <p>Viimesimpänä, mutta ei vähäisimpänä kisaan lähti oma EKP:mme v2013, jonka LTRO-rahaelvytysohjelma on edelleen käynnissä, eikä sen lopettamiselle ole annettu aikataulua. Korkoja ei ole nostettu nollatasosta, eikä 2% inflaatiotavoitetta ole saavutettu.</p> <p>Ja mitä isot edellä sitä pienet keskuspankit perässä, pyrkien rahamäärän lisäyksellä hillitsemään oman valuuttansa kallistumista päävaluuttoja vastaan. Hupaisin esimerkki lienee Sveitsin keskuspankki (SNB), joka luomallaan keskuspankkirahalla on <a href="http://www.zerohedge.com/news/2017-08-09/mystery-central-bank-buyer-revealed-snb-now-owns-record-84-billion-us-stocks">ostanut mm. noin 80 mrd $ edestä</a> Yhdysvaltalaisia osakkeita. Pienten keskuspankkien on turvauduttava epätoivoisiin keinoihin pysyäkseen isompien matkassa valuutan heikentämisessä.</p> <p>--</p> <p>Rahaelvytyksellä on yritetty saada ylivelkaantuneet kansantaloudet elpymään ja pelastettu ylivelkaantuneet pankit pankkikriisiltä.</p> <p>Rahaelvytys on toteutettu siten, että keskuspankit ovat ostaneet liikepankeilta niiden hallussa olevia velkakirjoja, jolloin liikepankkien likviditeetti on parantunut. Tällähetkellä kolme keskeisintä keskuspankkia (Fed, ECB, BoJ) ovat luoneet kukin n. 3000 mrd $ ylimääräistä likviditeettiä omiin pankkijärjestelmiinsä.</p> <p>Ylimääräinen likviditeetti on ohjautunut liikepankeista edullisina lainoina lähinnä suursijoittajille ja suuryrityksille. Suursijoittajat ovat tehneet mukavaa tiliä sijoittamalla lainarahat mm. kiinteistöihin, velkakirjoihin ja osakkeisiin. Suuryritykset ovat ostelleet toisiaan (mergers) sekä kohentaneet osakekohtaisia tuloksia (PE) ostamalla ja mitätöimällä omia osakkeitaan. Rikkaat ovat rikastuneet ja vauraus keskittynyt yhä harvempiin käsiin. Samalla tavalliset kansalaiset eivät ole enää saaneet mitään korkotuloa talletuksilleen.</p> <p>Massivisesta rahaelvytyksestä huolimatta talouskasvu on ollut heikkoa kaikissa rahaelvytystä harjoittaneissa maissa. Tämä johtuu siitä että rahaelvytysraha on ohjautunut lähinnä sijoituksiin (asset inflation), eikä reaalitalouden investointeihin. Alhaisten korkojen myötä kasvanut velkaantuminen on myös syönyt kuluttajien ostovoimaa. Em. syistä johtuen inflaatio ole lähtenyt liikkeelle ts. rahan kiertonopeus taloudessa ei ole kasvanut.&nbsp;</p> <p>--</p> <p>Kaikenkaikkiaan koko rahaelvytys on ollut suuri virhe; Keskuspankkien ei olisi pitänyt sekaantua markkinoiden toimintaan, vaan antaa ylivelkaantuneiden pankkien, yritysten ja jopa valtioiden kaatua (Kreikka). Markkinatalous on aina syklistä ja taantuma on sille terveellinen tapa puhdistautua huonoista investoinneista ja eri omaisuuslajien (assets) arvostuskuplista.</p> <p>On oletettavaa, että keskuspankit ovat nyt joutuneet umpikujaan ts. ikuiseen rahaelvytykseen. Ohjauskorkoja ei voi enää normalisoida, sillä normaali historiallinen ohjauskorko tekisi ylivelkaantuneiden valtioiden (USA, Japani, euroalue), yritysten ja kuluttajien velanhoidosta mahdottomuuden. Mädät omenat paljastuisivat vihdoinkin ja keskuspankkien silmänkääntötemppu osoittautuisi epäonnistuneeksi.</p> <p>Elvytyksen päättäminen on myös sikäli ongelmallista, että se pitäisi tehdä koordinoidusti eri keskuspankkien välillä, jotta vältytään suurilta valuuttakurssien heilahtelulta. Tämä tuskin onnistuu.</p> <p>On myös oletettavaa, että ajaudumme seuraavaan globaaliin tantumaan histroriallisen alhaisten korkojen vallitessa. Miten keskuspankit elvyttävät taloutta kun korot ovat jo valmiiksi nollan pinnassa? Painamalla ne negatiivisiksi?<br />&nbsp;<br />Rahaelvytys on kuin pullon henki, jota on hyvin vaikeaa/mahdotonta saada enää takaisin pulloon. Varsinkaan silloin kun se on toteutettu globaalissa mittakaavassa.</p> <p>--<br />&nbsp;<br />Tiedän kirjoitteluni olevan sikäli turhaa, että asialle ei ole enää mitään tehtävissä. Asianosaiset ts. poliitikot ja keskuspankkiirit eivät tule myöntämään virheitään eivätkä ryhtymään tarvittaviin korjaaviin toimenpiteisiin.</p> <p>On muutoinkin itsepetosta kuvitella, että keskuspankeilla olisi hallussaan jonkinlainen jumalallinen viisaus jonka avulla he ohjailisivat taloutta oikeaan suuntaan. Todellisuudessa keskuspankkien ekonomistit ovat samanlaisia kuin kaikki muutkin ekonomistit; He arvailevat tulevan talouskehityksen suuntaa, ollen samalla tavalla enimmäkseen väärässä kuten kaikki muutkin ekonomistit.</p> <p>Rahaelvytys tulee siis jatkumaan aina siihen asti, kunnes markkinavoimat lopulta palauttavat korot kohti niiden historiallisia keskiarvoja (mean reversion) jolloin myös muidenkin omaisuuslajien (assets) arvostustasot normalisoituvat.</p> <p>Se saattaa tosin tehdä hieman kipeää.</p> <p>&nbsp;</p> <hr /><p>&nbsp;</p> <p><strong>Kuva1</strong>: USA:n julkinen ja yksityinen kokonaisvelka ja ohjauskorko. Kumuloituva kokonaisvelka painaa ohjauskorkoa alaspäin. Ei ole realistista ajatella, että velkavuori yht&#39;äkkisesti sulaisi ja ohjauskoron voisi normalisoida. Mitä Fed tekee seuraavssa taantumassa kun korko on vain 1% tasolla. Painaa sen negatiiviseksi? Lähde: Fed</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Vaikkei juuri kukaan olekaan asiasta tietoinen, niin olemme kuitenkin keskellä kansainvälisten keskuspankkinen täysin ennennäkemätöntä rahaelvytyskokeilua. Koska kyseessä on ainutlaatuinen historiallinen kokeilu, ei kenelläkään ole varmuutta eikä tietoa kuinka se tulee päättymään.

Sanoisinpa kuitenkin, että se tulee päättymään huonosti.

--

Ensimmäisenä rahakisailuun lähti mukaan Japani, joka on elvyttänyt talouttaan rahamäärää paisuttamalla jo 90-luvulta saakka. Tästä huolimatta tavoitteena olevaa 2% inflaatiotasoa ei ole saavutettu ja ohjauskoro on edelleen 0%. Rahanluontioperaatioiden seurauksena keskuspankki (BoJ) omistaa jo suuren osan valtionvelasta, joka on paisunut jo 240% BKT:sta. Lisäksi keskuspankista on tullut yksi Japanin suurimmista osakkeenomistajista, sen ostettua merkittävän osuuden Japanin pörssinoteeratuista osakerahastoista (ETF).

Seuraavana kisaan ilmoittautui USA:n keskuspankki Fed, joka aloitti määrällisen elvytyksen (QE) finanssikriisin jälkeen vuonna 2008. Operaation seurauksena Fed:n hallussa on nyt n. 3000 mrd $ valtionvelkakirjoja ja asuntovelkapapereita. Rahamäärän lisäys on nyt lopetettu, mutta 2% inflaatiotavoitetta ei ole saavutettu ja koronnostoissa on edetty vasta 1% tasolle.

Viimesimpänä, mutta ei vähäisimpänä kisaan lähti oma EKP:mme v2013, jonka LTRO-rahaelvytysohjelma on edelleen käynnissä, eikä sen lopettamiselle ole annettu aikataulua. Korkoja ei ole nostettu nollatasosta, eikä 2% inflaatiotavoitetta ole saavutettu.

Ja mitä isot edellä sitä pienet keskuspankit perässä, pyrkien rahamäärän lisäyksellä hillitsemään oman valuuttansa kallistumista päävaluuttoja vastaan. Hupaisin esimerkki lienee Sveitsin keskuspankki (SNB), joka luomallaan keskuspankkirahalla on ostanut mm. noin 80 mrd $ edestä Yhdysvaltalaisia osakkeita. Pienten keskuspankkien on turvauduttava epätoivoisiin keinoihin pysyäkseen isompien matkassa valuutan heikentämisessä.

--

Rahaelvytyksellä on yritetty saada ylivelkaantuneet kansantaloudet elpymään ja pelastettu ylivelkaantuneet pankit pankkikriisiltä.

Rahaelvytys on toteutettu siten, että keskuspankit ovat ostaneet liikepankeilta niiden hallussa olevia velkakirjoja, jolloin liikepankkien likviditeetti on parantunut. Tällähetkellä kolme keskeisintä keskuspankkia (Fed, ECB, BoJ) ovat luoneet kukin n. 3000 mrd $ ylimääräistä likviditeettiä omiin pankkijärjestelmiinsä.

Ylimääräinen likviditeetti on ohjautunut liikepankeista edullisina lainoina lähinnä suursijoittajille ja suuryrityksille. Suursijoittajat ovat tehneet mukavaa tiliä sijoittamalla lainarahat mm. kiinteistöihin, velkakirjoihin ja osakkeisiin. Suuryritykset ovat ostelleet toisiaan (mergers) sekä kohentaneet osakekohtaisia tuloksia (PE) ostamalla ja mitätöimällä omia osakkeitaan. Rikkaat ovat rikastuneet ja vauraus keskittynyt yhä harvempiin käsiin. Samalla tavalliset kansalaiset eivät ole enää saaneet mitään korkotuloa talletuksilleen.

Massivisesta rahaelvytyksestä huolimatta talouskasvu on ollut heikkoa kaikissa rahaelvytystä harjoittaneissa maissa. Tämä johtuu siitä että rahaelvytysraha on ohjautunut lähinnä sijoituksiin (asset inflation), eikä reaalitalouden investointeihin. Alhaisten korkojen myötä kasvanut velkaantuminen on myös syönyt kuluttajien ostovoimaa. Em. syistä johtuen inflaatio ole lähtenyt liikkeelle ts. rahan kiertonopeus taloudessa ei ole kasvanut. 

--

Kaikenkaikkiaan koko rahaelvytys on ollut suuri virhe; Keskuspankkien ei olisi pitänyt sekaantua markkinoiden toimintaan, vaan antaa ylivelkaantuneiden pankkien, yritysten ja jopa valtioiden kaatua (Kreikka). Markkinatalous on aina syklistä ja taantuma on sille terveellinen tapa puhdistautua huonoista investoinneista ja eri omaisuuslajien (assets) arvostuskuplista.

On oletettavaa, että keskuspankit ovat nyt joutuneet umpikujaan ts. ikuiseen rahaelvytykseen. Ohjauskorkoja ei voi enää normalisoida, sillä normaali historiallinen ohjauskorko tekisi ylivelkaantuneiden valtioiden (USA, Japani, euroalue), yritysten ja kuluttajien velanhoidosta mahdottomuuden. Mädät omenat paljastuisivat vihdoinkin ja keskuspankkien silmänkääntötemppu osoittautuisi epäonnistuneeksi.

Elvytyksen päättäminen on myös sikäli ongelmallista, että se pitäisi tehdä koordinoidusti eri keskuspankkien välillä, jotta vältytään suurilta valuuttakurssien heilahtelulta. Tämä tuskin onnistuu.

On myös oletettavaa, että ajaudumme seuraavaan globaaliin tantumaan histroriallisen alhaisten korkojen vallitessa. Miten keskuspankit elvyttävät taloutta kun korot ovat jo valmiiksi nollan pinnassa? Painamalla ne negatiivisiksi?
 
Rahaelvytys on kuin pullon henki, jota on hyvin vaikeaa/mahdotonta saada enää takaisin pulloon. Varsinkaan silloin kun se on toteutettu globaalissa mittakaavassa.

--
 
Tiedän kirjoitteluni olevan sikäli turhaa, että asialle ei ole enää mitään tehtävissä. Asianosaiset ts. poliitikot ja keskuspankkiirit eivät tule myöntämään virheitään eivätkä ryhtymään tarvittaviin korjaaviin toimenpiteisiin.

On muutoinkin itsepetosta kuvitella, että keskuspankeilla olisi hallussaan jonkinlainen jumalallinen viisaus jonka avulla he ohjailisivat taloutta oikeaan suuntaan. Todellisuudessa keskuspankkien ekonomistit ovat samanlaisia kuin kaikki muutkin ekonomistit; He arvailevat tulevan talouskehityksen suuntaa, ollen samalla tavalla enimmäkseen väärässä kuten kaikki muutkin ekonomistit.

Rahaelvytys tulee siis jatkumaan aina siihen asti, kunnes markkinavoimat lopulta palauttavat korot kohti niiden historiallisia keskiarvoja (mean reversion) jolloin myös muidenkin omaisuuslajien (assets) arvostustasot normalisoituvat.

Se saattaa tosin tehdä hieman kipeää.

 


 

Kuva1: USA:n julkinen ja yksityinen kokonaisvelka ja ohjauskorko. Kumuloituva kokonaisvelka painaa ohjauskorkoa alaspäin. Ei ole realistista ajatella, että velkavuori yht'äkkisesti sulaisi ja ohjauskoron voisi normalisoida. Mitä Fed tekee seuraavssa taantumassa kun korko on vain 1% tasolla. Painaa sen negatiiviseksi? Lähde: Fed

]]>
11 http://rutanen1965.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242089-keskuspankkien-umpikuja#comments EKP Euroalue FED QE Wed, 30 Aug 2017 07:24:54 +0000 Jari Rutanen http://rutanen1965.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242089-keskuspankkien-umpikuja
EKP:n Target2-maksusiirtojärjestelmä on yhä pahemmin levällään http://rutanen1965.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236648-ekpn-target2-maksusiirtojarjestelma-on-yha-pahemmin-levallaan <p>&nbsp;</p> <p>Euroalueen liikepankit tekevät keskinäiset euromaksusiirtonsa EKP:n hallinnoiman Target2-maksuvälitysjärjestelmän avulla.&nbsp;</p> <p>--</p> <p>Target2-järjestelmän tulisi olla keskimäärin tasapainossa eikä euromaksutaseen yli- ja alijäämiä kumuloitua alueelliselle keskuspankeille. Kuitenkin tällähetkellä GIPS-maiden (= Greece/Italy/Portugal/Spain) pankeista poistuu enemmän euroja muualle euroalueelle kuin niihin tulee euroja muualta euroalueelta.&nbsp;</p> <p>Vajeen paikkamiseksi EKP lainaa nollakorkoista lainaa ko. liikepankeille. Lainojen takuina GIPS-liikepankit käyttävät heikkolaatuisia velkakirjoja (bonds), jotka ovat lähinnä omien isäntämaidensa valtionvelkakirjoja. Target2-alijäämää kerryttäville aluellisille keskuspankeille syntyy Target2-velkaa EKP:lle. Euromaksuylijäämä kerryttäville alueellisille keskuspankeille syntyy puolestaan Target2-saatavia EKP:ltä.&nbsp;</p> <p>--</p> <p>Suomen Pankin Target2-saamiset EKP:ltä ovat kasvaneet neljässä kuukaudessa 22 mrd eurosta 71 mrd euroon. Nousua on siis huimat 49 mrd. Pelkästään huhtikuussa napsahti 5 mrd Target2-saamisia SP:n piikkiin (<a href="https://www.suomenpankki.fi/fi/Tilastot/rahalaitosten-tase-lainat-ja-talletukset-ja-korot/taulukot/rati-taulukot-fi/SP_tase_fi/">kohta 9.4</a>).</p> <p>SP:n Target2-saamisten jyrkkä kasvu tarkoittaa sitä, että Suomeen on tullut huimasti enemmän maksusiirtoja muualta euroalueelta kuin täältä &nbsp;on lähtenyt maksusiirtoja muualle euroalueelle.&nbsp;</p> <p>Maksusiirtojen volyymi on ollut niin suuri, ettei niillä ole ainakaan ostettu valtameriristeilijöitä tai paperikoneita. Kyseessä ei siis voi olla mikään muu kuin pääomien siirto Suomeen, lähinnä velkakirjoihin (bonds) ja osakkeisiin.</p> <p>Siirrot ovat tulleet pääosin GIPS-maista, mikä on helppo havannoida tämänhetkisestä Target2-epätasapainosta (kuva1). Ja siirrot ovat suuntautuneet &nbsp;pääosin Saksaan, Luxemburgiin, Hollantiin ja Suomeen.</p> <p>--</p> <p>On ilmeistä, että Target2-epätasapainon viimeaikaisen paisumisen taustalla on sijoittajien halu päästä eroon korkeariskisistä GIPS-valtionvelkakirjoista ja ostaa tilalle turvallisempien euromaiden valtionvelkakirjoja.&nbsp;</p> <p>Esimerkiksi Italian valtionvelkakirjojen jälkimarkkinakorko on noussut reippasti vuodenvaihteen jälkeen (<a href="http://www.tradingeconomics.com/italy/government-bond-yield">1.8 -&gt; 2.2%</a>), eli niiden tarjonta on kasvanut. Jälkimarkkinoilla bondien korot nousevat kun niiden tarjonta kasvaa ja puolestaan laskevat kun niiden kysyntä kasvaa.</p> <p>GIPS-pääomapako johtuu siitä, että EKP:n pitäisi syksyllä supistaa velkakirjojen osto-ohjelmaansa (LTRO). LTRO-ohjelma on nostanut euroalueen bondien hinnat huippukalliiksi. Puhutaan jopa kaikkien aikojen hintakuplasta. Riskiin nähden erityisen kalliita ovat GIPS-valtionvelkakirjat.</p> <p>Mikäli LTRO:a supistetaan tai se lopetetaan kokonaan, tulevat GIPS-valtionvelkakirjojen jälkimarkkinahinnat putoamaan tai jopa romahtamaan. Sijoittajat ovatkin kaukaa viisaita ja ennakkoivat tilannetta, siksi he myyvät GIPS-valtionvelkakirjoja jo etukäteen ja siirtävät rahansa turvaan Target2:n kautta muualle euroalueelle.</p> <p>--</p> <p><br />LTRO:n supistamisen seuraukset tulevat kertomaan meille euron kohtalon; Mikäli GIPS-maiden valtionvelkakirjojen korot pysyvät siedettävinä ilman LTRO:n tukea, on finanssikriisi lopultakin selätetty ja GIPS-maat saavat rahoituksensa jälleen normaalisti velkakirjamarkkinoilta. Euro on pelastunut ja se on osoittanut toimivaksi valuuttajärjestelmäksi.&nbsp;</p> <p>Mikäli taas GIPS-korot nousevat kestämättömiksi ja EKP joutuu loputtomasti jatkamaan LTRO:a, tulee se lopulta johtamaan euroalueen purkautumiseen.</p> <p>--</p> <p>Todennäköisesti saksalaiset ottavat LTRO- ja Target2-ongelmat esille syksyllä heti liittopäivävaalien jälkeen. Sitä ennen vallinnee syvä radiohiljaisuus.</p> <p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Euroalueen liikepankit tekevät keskinäiset euromaksusiirtonsa EKP:n hallinnoiman Target2-maksuvälitysjärjestelmän avulla. 

--

Target2-järjestelmän tulisi olla keskimäärin tasapainossa eikä euromaksutaseen yli- ja alijäämiä kumuloitua alueelliselle keskuspankeille. Kuitenkin tällähetkellä GIPS-maiden (= Greece/Italy/Portugal/Spain) pankeista poistuu enemmän euroja muualle euroalueelle kuin niihin tulee euroja muualta euroalueelta. 

Vajeen paikkamiseksi EKP lainaa nollakorkoista lainaa ko. liikepankeille. Lainojen takuina GIPS-liikepankit käyttävät heikkolaatuisia velkakirjoja (bonds), jotka ovat lähinnä omien isäntämaidensa valtionvelkakirjoja. Target2-alijäämää kerryttäville aluellisille keskuspankeille syntyy Target2-velkaa EKP:lle. Euromaksuylijäämä kerryttäville alueellisille keskuspankeille syntyy puolestaan Target2-saatavia EKP:ltä. 

--

Suomen Pankin Target2-saamiset EKP:ltä ovat kasvaneet neljässä kuukaudessa 22 mrd eurosta 71 mrd euroon. Nousua on siis huimat 49 mrd. Pelkästään huhtikuussa napsahti 5 mrd Target2-saamisia SP:n piikkiin (kohta 9.4).

SP:n Target2-saamisten jyrkkä kasvu tarkoittaa sitä, että Suomeen on tullut huimasti enemmän maksusiirtoja muualta euroalueelta kuin täältä  on lähtenyt maksusiirtoja muualle euroalueelle. 

Maksusiirtojen volyymi on ollut niin suuri, ettei niillä ole ainakaan ostettu valtameriristeilijöitä tai paperikoneita. Kyseessä ei siis voi olla mikään muu kuin pääomien siirto Suomeen, lähinnä velkakirjoihin (bonds) ja osakkeisiin.

Siirrot ovat tulleet pääosin GIPS-maista, mikä on helppo havannoida tämänhetkisestä Target2-epätasapainosta (kuva1). Ja siirrot ovat suuntautuneet  pääosin Saksaan, Luxemburgiin, Hollantiin ja Suomeen.

--

On ilmeistä, että Target2-epätasapainon viimeaikaisen paisumisen taustalla on sijoittajien halu päästä eroon korkeariskisistä GIPS-valtionvelkakirjoista ja ostaa tilalle turvallisempien euromaiden valtionvelkakirjoja. 

Esimerkiksi Italian valtionvelkakirjojen jälkimarkkinakorko on noussut reippasti vuodenvaihteen jälkeen (1.8 -> 2.2%), eli niiden tarjonta on kasvanut. Jälkimarkkinoilla bondien korot nousevat kun niiden tarjonta kasvaa ja puolestaan laskevat kun niiden kysyntä kasvaa.

GIPS-pääomapako johtuu siitä, että EKP:n pitäisi syksyllä supistaa velkakirjojen osto-ohjelmaansa (LTRO). LTRO-ohjelma on nostanut euroalueen bondien hinnat huippukalliiksi. Puhutaan jopa kaikkien aikojen hintakuplasta. Riskiin nähden erityisen kalliita ovat GIPS-valtionvelkakirjat.

Mikäli LTRO:a supistetaan tai se lopetetaan kokonaan, tulevat GIPS-valtionvelkakirjojen jälkimarkkinahinnat putoamaan tai jopa romahtamaan. Sijoittajat ovatkin kaukaa viisaita ja ennakkoivat tilannetta, siksi he myyvät GIPS-valtionvelkakirjoja jo etukäteen ja siirtävät rahansa turvaan Target2:n kautta muualle euroalueelle.

--


LTRO:n supistamisen seuraukset tulevat kertomaan meille euron kohtalon; Mikäli GIPS-maiden valtionvelkakirjojen korot pysyvät siedettävinä ilman LTRO:n tukea, on finanssikriisi lopultakin selätetty ja GIPS-maat saavat rahoituksensa jälleen normaalisti velkakirjamarkkinoilta. Euro on pelastunut ja se on osoittanut toimivaksi valuuttajärjestelmäksi. 

Mikäli taas GIPS-korot nousevat kestämättömiksi ja EKP joutuu loputtomasti jatkamaan LTRO:a, tulee se lopulta johtamaan euroalueen purkautumiseen.

--

Todennäköisesti saksalaiset ottavat LTRO- ja Target2-ongelmat esille syksyllä heti liittopäivävaalien jälkeen. Sitä ennen vallinnee syvä radiohiljaisuus.

 

]]>
0 http://rutanen1965.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236648-ekpn-target2-maksusiirtojarjestelma-on-yha-pahemmin-levallaan#comments EKP Euroalue Sun, 07 May 2017 06:23:56 +0000 Jari Rutanen http://rutanen1965.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236648-ekpn-target2-maksusiirtojarjestelma-on-yha-pahemmin-levallaan
Talouden kasvuharha http://rutanen1965.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236009-talouden-kasvuharha <p>&nbsp;</p> <p>Suomenkin talous on vihdoin lähtenyt tukevaan kasvuun, joten nyt voimme siis kaikki huokaista helpotuksesta?</p> <p>Eipä aivan, sillä todellisuudessa kasvu on pääosin perustunut keskuspankkien rahapoliittiseen elvytykseen sekä yksityiseen että julkiseen velkaantumiseen.</p> <p>--</p> <p>Tilanne on helpointa hahmottaa vertailemalla keskenään kahta maailman suurinta talousaluetta: euroaluetta ja Yhdysvaltoja.</p> <p>Molemmat alueet vastaavat toisiaan monessa keskeisessä suhteessa: kehittynyt talous, ikääntyvä väestö, mittava julkisen talouden ylivelkaantuminen ja horjuva valuuttajärjestelmä.</p> <p>Euro horjuu siksi, että raha ilman valtiota ei voi toimia edes teoriassa saati sitten käytännössä.</p> <p>Dollari horjuu siksi, että USA on voinut dollarin reservistatuksen ansiosta ylivelkaantua kestämättömällä tavalla.&nbsp;Lisäksi dollarin reservistatuksen purkautuminen tulee väistämättä päivä päivältä lähemmäksi.</p> <p>--</p> <p>USA sekä aloitti että lopetti rahapoliitiisen kevennyksen ennen euroaluetta. Täten USA on euroaluetta edellä rahapoliitiisessa kevennyskokeilussa ja se toimii erinomaisena indikaattorina ennakoitaessa euroalueen liki täysin vastaavien toimien mahdollista onnistumista.</p> <p>Yhdysvaltain keskuspankki Fed lopetti määrällisen kevennyksen (Quantitative Easing (QE)) vuoden 2013 lopulla ja aloitti ohjauskoron nostot joulukuussa 2015. QE-ohjelman aikana Fed osti liikepankeilta 4000 mrd $ arvosta velkakirjoja syöttäen tällätavoin pankkijärjestelmään vastaavan määrän ylimääräistä likviditeettiä (ts. rahaa).&nbsp;</p> <p>Elytyksen supistamisella on ollut juuri sellainen vaikutus kuten olen arvellutkin: USA:n talouskasvu on alkanut hiipua. Pahanenteisintä on USA:n vuoden 2017 ensimmäisen kvartaalin kasvuennuste, mikä ennakoi vain 0.5% BKT-kasvua vuositasolla (kuva1).&nbsp;</p> <p>On myös huomattavaa, että liittovaltio on velkaantunut Obaman kauden aikana noin 1000 mrd $ vuosittain, eikä tälle velkaantumiselle ole loppua näkyvissä. Obaman aikana liittovaltion velka kasvoi 10 biljoonasta (trillions) dollarista 20 biljoonaan dollariin.</p> <p>Julkinen velkaantuminen on käytännössä finanssipoliittista elvytystä. Tähän elvytyspanostukseen nähden vuoden 2017 BKT-kasvuennuste on huolestuttavan matala.</p> <p>--</p> <p><br />Keskuspankkien elvytyspolitiikan totuudenhetki koittaa ensi syksynä, jolloin Fed:in pitäisi olla jo toteuttanut lupaamansa seuraava koronnosto, sekä EKP:n pitäisi ilmoittaa rahapoliittisen kevennyksen supistamisesta (velkakirjojen osto-ohjelma ns. LTRO).</p> <p>Todennäköisintä kuitenkin on, että kumpaakaan toimenpidettä ei tule tapahtumaan, vaan keskuspankit joutuvat toteamaan, että niiden on edelleen jatkettava rahapoliittisia kevennystoimia. Täten ne tulevat epäsuorasti julistamaan ko. kokeilunsa epäonnistuneiksi.</p> <p>Kaikkein &quot;edistynein&quot; rahapoliittisissa kokeiluissa on ollut Japanin keskuspankki (BoJ), joka on jo siirtynyt suoraan valtionbudjetin rahoittamiseen (ns. setelielvytys). Lisäksi BoJ on mm. ostanut jo n. 40% Japanin ETF-osakerahastoista. Japanin valtionvelka on tällä hetkellä jo n. 235%/BKT.</p> <p>Todennäköisesti sekä Fed että EKP tulevat seuraamaan BoJ:n viitoittamalla tiellä, mikä tulee lopulta johtamaan kaikkien kyseisten valuuttajärjestelmien purkautumiseen.</p> <p>--</p> <p>+ kirjoitus on raakasti tiivistetty, mutta toivottavasti siitä kuitenkin irtoaa johtolankoja kaikille asiasta kiinnostuneille</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Suomenkin talous on vihdoin lähtenyt tukevaan kasvuun, joten nyt voimme siis kaikki huokaista helpotuksesta?

Eipä aivan, sillä todellisuudessa kasvu on pääosin perustunut keskuspankkien rahapoliittiseen elvytykseen sekä yksityiseen että julkiseen velkaantumiseen.

--

Tilanne on helpointa hahmottaa vertailemalla keskenään kahta maailman suurinta talousaluetta: euroaluetta ja Yhdysvaltoja.

Molemmat alueet vastaavat toisiaan monessa keskeisessä suhteessa: kehittynyt talous, ikääntyvä väestö, mittava julkisen talouden ylivelkaantuminen ja horjuva valuuttajärjestelmä.

Euro horjuu siksi, että raha ilman valtiota ei voi toimia edes teoriassa saati sitten käytännössä.

Dollari horjuu siksi, että USA on voinut dollarin reservistatuksen ansiosta ylivelkaantua kestämättömällä tavalla. Lisäksi dollarin reservistatuksen purkautuminen tulee väistämättä päivä päivältä lähemmäksi.

--

USA sekä aloitti että lopetti rahapoliitiisen kevennyksen ennen euroaluetta. Täten USA on euroaluetta edellä rahapoliitiisessa kevennyskokeilussa ja se toimii erinomaisena indikaattorina ennakoitaessa euroalueen liki täysin vastaavien toimien mahdollista onnistumista.

Yhdysvaltain keskuspankki Fed lopetti määrällisen kevennyksen (Quantitative Easing (QE)) vuoden 2013 lopulla ja aloitti ohjauskoron nostot joulukuussa 2015. QE-ohjelman aikana Fed osti liikepankeilta 4000 mrd $ arvosta velkakirjoja syöttäen tällätavoin pankkijärjestelmään vastaavan määrän ylimääräistä likviditeettiä (ts. rahaa). 

Elytyksen supistamisella on ollut juuri sellainen vaikutus kuten olen arvellutkin: USA:n talouskasvu on alkanut hiipua. Pahanenteisintä on USA:n vuoden 2017 ensimmäisen kvartaalin kasvuennuste, mikä ennakoi vain 0.5% BKT-kasvua vuositasolla (kuva1). 

On myös huomattavaa, että liittovaltio on velkaantunut Obaman kauden aikana noin 1000 mrd $ vuosittain, eikä tälle velkaantumiselle ole loppua näkyvissä. Obaman aikana liittovaltion velka kasvoi 10 biljoonasta (trillions) dollarista 20 biljoonaan dollariin.

Julkinen velkaantuminen on käytännössä finanssipoliittista elvytystä. Tähän elvytyspanostukseen nähden vuoden 2017 BKT-kasvuennuste on huolestuttavan matala.

--


Keskuspankkien elvytyspolitiikan totuudenhetki koittaa ensi syksynä, jolloin Fed:in pitäisi olla jo toteuttanut lupaamansa seuraava koronnosto, sekä EKP:n pitäisi ilmoittaa rahapoliittisen kevennyksen supistamisesta (velkakirjojen osto-ohjelma ns. LTRO).

Todennäköisintä kuitenkin on, että kumpaakaan toimenpidettä ei tule tapahtumaan, vaan keskuspankit joutuvat toteamaan, että niiden on edelleen jatkettava rahapoliittisia kevennystoimia. Täten ne tulevat epäsuorasti julistamaan ko. kokeilunsa epäonnistuneiksi.

Kaikkein "edistynein" rahapoliittisissa kokeiluissa on ollut Japanin keskuspankki (BoJ), joka on jo siirtynyt suoraan valtionbudjetin rahoittamiseen (ns. setelielvytys). Lisäksi BoJ on mm. ostanut jo n. 40% Japanin ETF-osakerahastoista. Japanin valtionvelka on tällä hetkellä jo n. 235%/BKT.

Todennäköisesti sekä Fed että EKP tulevat seuraamaan BoJ:n viitoittamalla tiellä, mikä tulee lopulta johtamaan kaikkien kyseisten valuuttajärjestelmien purkautumiseen.

--

+ kirjoitus on raakasti tiivistetty, mutta toivottavasti siitä kuitenkin irtoaa johtolankoja kaikille asiasta kiinnostuneille

]]>
19 http://rutanen1965.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236009-talouden-kasvuharha#comments EKP EU Euro FED Sat, 22 Apr 2017 15:43:05 +0000 Jari Rutanen http://rutanen1965.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236009-talouden-kasvuharha
Suomen Pankin Target2-saamiset uuteen huippuun http://rutanen1965.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235412-suomen-pankin-target2-saamiset-uuteen-huippuun <p>&nbsp;</p><p>Euroalueen purkaantuminen jatkuu vakaana.</p><p>Havainnollisena esimerkkinä tästä on EKP:n hallinnoiman Target2-maksuvälitysjärjestelmän epätasapainon muuttuminen paraboliseksi (Kuva1).&nbsp;</p><p>Epätasapaino on nyt &nbsp;suurempi kuin Kreikan kriisin aikana vuonna 2011.</p><p>Suomen Pankin Target2-saatavat EKP:ltä ovat kasvaneet kolmessa kuukaudessa 22 mrd eurosta 65 mrd euroon eli 43 mrd euron verran (<a href="https://www.suomenpankki.fi/fi/Tilastot/rahalaitosten-tase-lainat-ja-talletukset-ja-korot/taulukot/rati-taulukot-fi/SP_tase_fi/">kohta 9.4</a>). Target2-maksusiirrot ovat tulleet pääosin GIPS-maista (Greece-Italy-Portugal-Spain).</p><p>On hyvin vaikea kuvitella, että Suomen vienti ko. maihin olisi lyhyessä ajassa kasvanut räjähdysmäisesti, sillä olisimme sen kyllä nähneet lehtien otsikoissa. Kyseessä lienevätkin pääomasiirrot (pääomapako) suomalaisiin osakkeisiin, valtion- ja yritysvelkakirjoihin ja talletustileille (Joku tietävämpi voisi antaa tähän kommenttinsa). Paperikoneita ja laivoja näillä rahoilla on tuskin ostettu.</p><p>--</p><p>Target2-järjestelmän avulla euroalueen liikepankit tekevät suuret maksusiirtonsa euroalueen sisällä. Jos esim. espanjalainen maanviljelijä Jose-Luis tilaa Suomesta Valtran traktorin 100k&euro; hintaan, lainaa EKP Jose-Luisin espanjalaiselle liikepankille vastaavan 100k&euro;, jotta ko. pankin eurolikviditeetti säilyisi ennallaan.</p><p>Näin toimien, ei espanjalaisessa pankkijärjestelmässä synny pulaa euroista muualle euroalueelle suuntautuvien maksusiirtojen vuoksi.</p><p>Siirtotapahtumasta syntyy espanjalaiselle alueelliselle keskuspankille 100k&euro; velkavastuu EKP:lle ja Suomessa maksun vastaanottavalle Suomen Pankille 100k&euro; saaminen EKP:ltä. Espanjalle vipattu 100k&euro; siirtyy siis Suomen piikkiin. Nyt näitä saamisia on SP:llä jo siis 65 mrd edestä.</p><p>--</p><p>Target2 on lähtökohtaisesti viallinen järjestelmä, sillä maksuepätasapainoja ei säännöllisesti tasata euroalueen alueellisten keskuspankkien välillä, kuten esim. USA:ssa tehdään. USA:ssa tasaus suoritetaan siirtämällä alijäämäisestä aluepankista USA:n valtionvelkakirjoja (treasuries) maksuksi ylijäämäiselle aluepankille (Aiemmin tasaus tehtiin käyttämällä kultaa maksuvälineenä). Näin toimien USA:n alueellisten pankkien keskinäiset maksuepätasapainot eivät kumuloidu.</p><p>--</p><p>Target2-saamiset muodostavat riskin Suomen Pankille. Mikäli jokin euromaa eroaa euroalueesta, kokee SP ns. pääoma-avaintaan vastaavan tappion ko. valtion Target2-veloista.</p><p>Koko euroalueen purkautuessa ei SP:n Target2-saamisten kohtalosta ole minkäänlaista varmuutta.</p><p>Oletan, että menetetyt saamiset korvataan EKP:n painamalla lisärahalla, mikä siirtää tappiot kohoavan inflaation kautta kuluttajille ja samalla myös leikkaa tallettajien säästöjä (Joku asiantuntevampi voisi tähänkin kommentoida).</p><p>--</p><p>Ongelmistaan huolimatta Target2:sta ei voi korjata eikä purkaa, sillä samalla purkautuisi koko euroalue.</p><p>Target2 on todellisuudessa piilotettu tulonsiirtomekanismi vahvoilta euromailta GIPS-maille, jotta euroalue saataisiin pysymään kasassa. Mikäli Target2 korjattaisiin, olisi tulonsiirrot hoidettava muuta kautta, kuten esim. vakausmekanismin (EVM) tai euroalueen yhteisten valtionvelkakirjojen avulla (eurobonds).</p><p><br />--</p><p>Huhtikuun lopussa saamiset lienevät jo 70 mrd.</p><p>Kuinka paljon saatavia pitää kumuloitua ennenkuin herää keskustelua maamme Target2 riskeistä?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Euroalueen purkaantuminen jatkuu vakaana.

Havainnollisena esimerkkinä tästä on EKP:n hallinnoiman Target2-maksuvälitysjärjestelmän epätasapainon muuttuminen paraboliseksi (Kuva1). 

Epätasapaino on nyt  suurempi kuin Kreikan kriisin aikana vuonna 2011.

Suomen Pankin Target2-saatavat EKP:ltä ovat kasvaneet kolmessa kuukaudessa 22 mrd eurosta 65 mrd euroon eli 43 mrd euron verran (kohta 9.4). Target2-maksusiirrot ovat tulleet pääosin GIPS-maista (Greece-Italy-Portugal-Spain).

On hyvin vaikea kuvitella, että Suomen vienti ko. maihin olisi lyhyessä ajassa kasvanut räjähdysmäisesti, sillä olisimme sen kyllä nähneet lehtien otsikoissa. Kyseessä lienevätkin pääomasiirrot (pääomapako) suomalaisiin osakkeisiin, valtion- ja yritysvelkakirjoihin ja talletustileille (Joku tietävämpi voisi antaa tähän kommenttinsa). Paperikoneita ja laivoja näillä rahoilla on tuskin ostettu.

--

Target2-järjestelmän avulla euroalueen liikepankit tekevät suuret maksusiirtonsa euroalueen sisällä. Jos esim. espanjalainen maanviljelijä Jose-Luis tilaa Suomesta Valtran traktorin 100k€ hintaan, lainaa EKP Jose-Luisin espanjalaiselle liikepankille vastaavan 100k€, jotta ko. pankin eurolikviditeetti säilyisi ennallaan.

Näin toimien, ei espanjalaisessa pankkijärjestelmässä synny pulaa euroista muualle euroalueelle suuntautuvien maksusiirtojen vuoksi.

Siirtotapahtumasta syntyy espanjalaiselle alueelliselle keskuspankille 100k€ velkavastuu EKP:lle ja Suomessa maksun vastaanottavalle Suomen Pankille 100k€ saaminen EKP:ltä. Espanjalle vipattu 100k€ siirtyy siis Suomen piikkiin. Nyt näitä saamisia on SP:llä jo siis 65 mrd edestä.

--

Target2 on lähtökohtaisesti viallinen järjestelmä, sillä maksuepätasapainoja ei säännöllisesti tasata euroalueen alueellisten keskuspankkien välillä, kuten esim. USA:ssa tehdään. USA:ssa tasaus suoritetaan siirtämällä alijäämäisestä aluepankista USA:n valtionvelkakirjoja (treasuries) maksuksi ylijäämäiselle aluepankille (Aiemmin tasaus tehtiin käyttämällä kultaa maksuvälineenä). Näin toimien USA:n alueellisten pankkien keskinäiset maksuepätasapainot eivät kumuloidu.

--

Target2-saamiset muodostavat riskin Suomen Pankille. Mikäli jokin euromaa eroaa euroalueesta, kokee SP ns. pääoma-avaintaan vastaavan tappion ko. valtion Target2-veloista.

Koko euroalueen purkautuessa ei SP:n Target2-saamisten kohtalosta ole minkäänlaista varmuutta.

Oletan, että menetetyt saamiset korvataan EKP:n painamalla lisärahalla, mikä siirtää tappiot kohoavan inflaation kautta kuluttajille ja samalla myös leikkaa tallettajien säästöjä (Joku asiantuntevampi voisi tähänkin kommentoida).

--

Ongelmistaan huolimatta Target2:sta ei voi korjata eikä purkaa, sillä samalla purkautuisi koko euroalue.

Target2 on todellisuudessa piilotettu tulonsiirtomekanismi vahvoilta euromailta GIPS-maille, jotta euroalue saataisiin pysymään kasassa. Mikäli Target2 korjattaisiin, olisi tulonsiirrot hoidettava muuta kautta, kuten esim. vakausmekanismin (EVM) tai euroalueen yhteisten valtionvelkakirjojen avulla (eurobonds).


--

Huhtikuun lopussa saamiset lienevät jo 70 mrd.

Kuinka paljon saatavia pitää kumuloitua ennenkuin herää keskustelua maamme Target2 riskeistä?

]]>
8 http://rutanen1965.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235412-suomen-pankin-target2-saamiset-uuteen-huippuun#comments EKP Euroalue Finanssikriisi Setelirahoitus Sun, 09 Apr 2017 09:11:26 +0000 Jari Rutanen http://rutanen1965.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235412-suomen-pankin-target2-saamiset-uuteen-huippuun
Euroalueesta on tullut tulonsiirtounioni http://rutanen1965.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234679-euroalueesta-on-tullut-tulonsiirtounioni <p><em>&quot;</em></p><p><em>The eurozone is horribly split into the creditor and debtors blocs, each with clashing macro-economic interests, and each clinging to their own narrative of what happened in the debt crisis. Quantitative easing by the European Central Bank and a cyclical economic upturn have masked the tension over the past two years, but the underlying North-South rift is still there.</em></p><p><em>The ECB will have to taper and ultimately end its bond purchases as global reflation builds. The markets know that once Frankfurt rolls back emergency stimulus, as it must do to avert a political storm in Germany over rising prices, Italy, Portugal, and Spain will lose a buyer-of-last-resort for their debt.<br />The core problem remains: the conflicting needs of Germany and the South cannot be reconciled within EMU. The gap in competitiveness and debt burdens is too great. They should not be sharing a currency union at all.</em></p><p><em>&quot;, Ambrose Evans-Pritchard, Telegraph, 28.3.2017</em></p><p>&nbsp;</p><hr /><p>&nbsp;</p><p>Asiantuntijoiden pyynnöistä huolimatta euroalue perustettiin täysin ennenaikaisesti. Euroalue olisi pitänyt luoda vasta sitten, kun EU olisi ollut kypsä finanssi- ja velkaunioniksi. Tämä oli myös alkuperäinen EU-idealistien tavoite. Politiikka siis jyräsi sekä idealistit, että asiantuntijat.</p><p>On kuitenkin myös toinen tapa muodostaa itsenäisten valtioiden rahaliitto ja se on tulonsiirtounioni. Ja juuri sellaisen EKP onkin meille kaikessa hiljaisuudessa taikonut.</p><p>Tämä johtuu siitä, että EU:n päätäntä- ja toimeenpanokyvyttömyyden vuoksi vastuu euroalueen kasassapysymisestä on jäänyt &nbsp;lähes yksinomaan EKP:n harteille. EKP:n luoman tulonsiirtounionin avulla ylivelkaantuneet Kreikka, Italia, Portugali ja Espanja (ns. GIPS-maat) on saatu toistaiseksi pysymään mukana euroalueessa.</p><hr /><p>Kulissien takana luodun euroalueen tulonsiirtounionin keskeiset mekanismit ovat:&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>1. Velkakirjojen osto-ohjelma (LTRO)</strong></p><p>LTRO-ohjelman puitteissa EKP ostaa valtioiden ja yritysten velkakirjoja (bonds) niiden jälkimarkkinoilta (käytännössä liikepankeilta). Ostot pitävät eurovaltioiden valtionvelkakirjojen korot luonnottoman alhaisina ja parantavat varsinkin heikkokuntoisten liikepankkien likviditettiä. Tällaista keskuspankin toimintaa kutsutaan epäsuoraksi setelirahoitukseksi.</p><p>Koska EKP on ollut euroalueen bondimarkkinoiden suurin ostaja, ovat bondien hinnat nousseet pilviin. EKP:n hallussa on nyt valtava määrä (1700 mrd &euro;, <a href="https://www.ecb.europa.eu/pub/annual/balance/html/index.en.html">Table A7.1</a>) huippuhintaisia bondeja, joista osa on epäkurantteja GIPS-maiden valtionvelkakirjoja, sekä heikkolaatuisia yritysbondeja.</p><p>Bondit on jossain vaiheessa myytävä pois EKP:n taseesta, jotta pankkijärjestelmään tilapäisesti siirtynyt ylimääräinen likviditeetti saadaan vedettyä sieltä takaisin. Tällöin EKP on taas vuorostaan bondimarkkinoiden suurin myyjä, mikä saa bondien arvon romahtamaan. Suurin arvonaluennus tulee tapahtumaan GIPS-maiden valtionvelkakirjoille. Tästä tulee aiheutumaan EKP:lle massiiviset tappiot, mikä tulee johtamaan siihen että eurovaltiot (veronmaksajat) joutuvat lopulta pääomittamaan EKP:tä.</p><p>Bondien jälkimarkkina-arvon pudotus saa taas puolestaan niiden korot nousemaan, sillä bondien hinnat ja niiden korot liikkuvat vastakkaisiin suuntiin. Valtionvelkakirjojen korkojen jyrkkä nousu nostaa valtionvelan hoitokustannuksia ja ajaa erityisesti GIPS-maat vaikeuksiin.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>2. Target2</strong></p><p>Myös EKP:n maksuvälitysjärjestelmästä Target2:sta on tullut myös potentiaalinen tulonsiirtojen kanava.</p><p>EKP:n on rahoittanut nollakorkoisilla lainoilla GIPS-maiden liikepankkien euromaksusiirrot muualle euroalueelle. Maksuja lähettäville euroalueen kansallisille keskuspankeille on tästä toiminnasta muodostunut vastuita/velkaa EKP:lle ja maksuja vastaanottaville keskuspankeille puolestaan saatavia EKP:lta.&nbsp;</p><p>Suomen Pankin saatavat EKP:ltä ovat tällähetkellä 60 mrd &euro; (<a href="https://www.suomenpankki.fi/fi/Tilastot/rahalaitosten-tase-lainat-ja-talletukset-ja-korot/taulukot/rati-taulukot-fi/SP_tase_fi/">kohta 9.4</a>). Toisella tavalla ilmaistuna ko. summa on EKP:n rahoittamaa vaihtotase- ja pääomataseylijäämää Suomen ja GIPS-maiden välillä.</p><p>Tulonsiirto Target2:n kautta realisoituu mikäli jokin maa poistuu euroalueelta tai koko euroalue hajoaa.Yhden maan poistumisesta EKP:lle aiheutuvat tappiot kattaa kukin jäljellä oleva euromaa itse oman ns. EKP:n pääoma-avaimensa mukaisesti. Mikäli kuitenkin koko euroalue hajoaa ei kansallisten keskuspankkien saatavien kohtalosta ole minkäänlaista varmuutta.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>3. Alhainen ohjauskorko</strong></p><p>Ylivelkaisten GIPS-maiden ja niiden pankkien vuoksi myös EKP:n ohjauskorko on täytynyt pitää nollan tuntumassa. Nollakorkopolitiikka on tarkoittanut tulonsiirtoa korkosäästäjiltä velallisille.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><hr /><p><br />Todennäköisesti euroalueen ongelmat pomppaavat uudelleen pintaan tulevan syksyn aikana, sillä tuolloin EKP:n pitäisi ilmoittaa LTRO-ohjelman supistamisesta. Ohjelman supistaminen tulee kuitenkin nostamaan bondikorkoja ja heikentämään pankkien rahoitustilannetta. Tällöin piilossa olevat ongelmat eli GIPS-maiden ylivelkaantuminen ja huonokuntoisten pankkien surkea tila tulevat jälleen päivänvaloon.</p><p>Tulonsiirtounioni ei ole tietenkään mikään kestävä ratkaisu. Nykymuotoisen euron voi pelastaa vain muodostamalla EU:sta liittovaltio jolla on yhteisvelka (eurobondit). On tietenkin selvää, että se on nykytilanteessa täydellinen poliittinen mahdottomuus.</p><p>Siksipä EKP päättääkin ensi syksynä jatkaa LTRO-ohjelmaansa. Osto-ohjelman rajat ovat kuitenkin kohta jo tulossa vastaan, sillä EKP voi tällähetkellä ostaa korkeintaan 33% kunkin eurovaltion velkakirjoista. Ostorajaa tultaneen siis nostamaan. Mahdollisesti EKP alkaa myös suoraan rahoittamaan eurovaltioita ostamalla niiltä suoraan velkakirjoja, eikä siis epäsuorasti jälkimarkkinoiden kautta.</p><p>Tällaista keskuspankin menettelyä sanotaan suoraksi setelirahoitukseksi (debt monetization). Tällöin euroalue päätyy juuri siihen samaan tilanteeseen kuin missä Japanin ja Sveitsin keskuspankit tällähetkellä jo ovat. Mikäli osto-ohjelmaa jatketaan riittävän pitkään, on edessä lopulta hyperinflaatio ja euroalueen hallitsematon purkautuminen.</p><p>--</p><p><br />Täysin keskeneräisenä käynnistyneen euroalueen (vuosina 2003-2007) aiheuttama GIPS-maiden ylivelkaantuminen ei ole hävinnyt mihinkään, vaan se on entisestään pahentunut. Alkuperäistä velkaongelmaa on yritetty korjata ottamalla vielä lisää velkaa vielä entisen velan päälle.</p><p>Koska GIPS-maiden ylivelkaantumisongelmaa ei ole todellisuudessa ratkaistu, on selvää ettemme tule enää näkemään myöskään ohjauskoron normalisointia nykymuotoisella euroalueella. Se, ettei ohjauskorkoa voi normalisoida tarkoittaa tietysti myös sitä, ettei euroalueen talouskaan tule normalisoitumaan (ts. ei palata normaaleihin suhdannesykleihin) näköpiirissä olevan tulevaisuuden aikana.</p><p>&nbsp;</p><p>Meillä eurokansalaisilla on siis edessämme pitkä kärsimysten tie.</p><p>Valitettavasti - Tyvärr - Leiderlich - Desgraciadamente.</p><p>&nbsp;</p><p>--</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kuva1</strong>: Euroalueen kansallisten keskuspankkien Target2-maksutaseet ovat &quot;räjähtäneet&quot;. Maksussiirrot ovat suuntautuneet GIPS-maista vahvoihin euromaihin kuten Saksaan, Suomeen ja Hollantiin. Toimivassa hajautetussa keskuspankkijärjestelmässä (kuten FED) kuvassa pitäisi näkyä nollalinjan ympärillä kiemurtelevia käyriä ts. yli- ja alijäämät eivät kumuloidu ajan kuluessa.</p><p>--</p><p><strong>Lisäys 2.4.2017:</strong></p><p>Pitää vielä lisätä viitattuun artikkeliin tullut lukijakommentti:</p><p><em>&quot;</em></p><p><em>Having read and enjoyed yet another AEP article i would take the position that anyone who describes it as &quot;guff&quot; does not properly appreciate the joys of the English language.</em></p><p><em>My memory returns to an article in these pages many years ago, on real paper, that opined that the <u>divide in the EU was essentially one of religion: rich Protestants, poor Catholics</u>. this is not quite politicly correct perhaps but it is an interesting position to assume for the purpose of discussion.management philosophy and competence &nbsp;seem to be the key elements here.</em></p><p><em>The Euro-project has failed from<u> lack of commitment, consensus, and competence</u>.</em></p><p><em>&quot;,&nbsp;Willliam Blankley 29 Mar 2017 5:24AM</em></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> "

The eurozone is horribly split into the creditor and debtors blocs, each with clashing macro-economic interests, and each clinging to their own narrative of what happened in the debt crisis. Quantitative easing by the European Central Bank and a cyclical economic upturn have masked the tension over the past two years, but the underlying North-South rift is still there.

The ECB will have to taper and ultimately end its bond purchases as global reflation builds. The markets know that once Frankfurt rolls back emergency stimulus, as it must do to avert a political storm in Germany over rising prices, Italy, Portugal, and Spain will lose a buyer-of-last-resort for their debt.
The core problem remains: the conflicting needs of Germany and the South cannot be reconciled within EMU. The gap in competitiveness and debt burdens is too great. They should not be sharing a currency union at all.

", Ambrose Evans-Pritchard, Telegraph, 28.3.2017

 


 

Asiantuntijoiden pyynnöistä huolimatta euroalue perustettiin täysin ennenaikaisesti. Euroalue olisi pitänyt luoda vasta sitten, kun EU olisi ollut kypsä finanssi- ja velkaunioniksi. Tämä oli myös alkuperäinen EU-idealistien tavoite. Politiikka siis jyräsi sekä idealistit, että asiantuntijat.

On kuitenkin myös toinen tapa muodostaa itsenäisten valtioiden rahaliitto ja se on tulonsiirtounioni. Ja juuri sellaisen EKP onkin meille kaikessa hiljaisuudessa taikonut.

Tämä johtuu siitä, että EU:n päätäntä- ja toimeenpanokyvyttömyyden vuoksi vastuu euroalueen kasassapysymisestä on jäänyt  lähes yksinomaan EKP:n harteille. EKP:n luoman tulonsiirtounionin avulla ylivelkaantuneet Kreikka, Italia, Portugali ja Espanja (ns. GIPS-maat) on saatu toistaiseksi pysymään mukana euroalueessa.


Kulissien takana luodun euroalueen tulonsiirtounionin keskeiset mekanismit ovat: 

 

1. Velkakirjojen osto-ohjelma (LTRO)

LTRO-ohjelman puitteissa EKP ostaa valtioiden ja yritysten velkakirjoja (bonds) niiden jälkimarkkinoilta (käytännössä liikepankeilta). Ostot pitävät eurovaltioiden valtionvelkakirjojen korot luonnottoman alhaisina ja parantavat varsinkin heikkokuntoisten liikepankkien likviditettiä. Tällaista keskuspankin toimintaa kutsutaan epäsuoraksi setelirahoitukseksi.

Koska EKP on ollut euroalueen bondimarkkinoiden suurin ostaja, ovat bondien hinnat nousseet pilviin. EKP:n hallussa on nyt valtava määrä (1700 mrd €, Table A7.1) huippuhintaisia bondeja, joista osa on epäkurantteja GIPS-maiden valtionvelkakirjoja, sekä heikkolaatuisia yritysbondeja.

Bondit on jossain vaiheessa myytävä pois EKP:n taseesta, jotta pankkijärjestelmään tilapäisesti siirtynyt ylimääräinen likviditeetti saadaan vedettyä sieltä takaisin. Tällöin EKP on taas vuorostaan bondimarkkinoiden suurin myyjä, mikä saa bondien arvon romahtamaan. Suurin arvonaluennus tulee tapahtumaan GIPS-maiden valtionvelkakirjoille. Tästä tulee aiheutumaan EKP:lle massiiviset tappiot, mikä tulee johtamaan siihen että eurovaltiot (veronmaksajat) joutuvat lopulta pääomittamaan EKP:tä.

Bondien jälkimarkkina-arvon pudotus saa taas puolestaan niiden korot nousemaan, sillä bondien hinnat ja niiden korot liikkuvat vastakkaisiin suuntiin. Valtionvelkakirjojen korkojen jyrkkä nousu nostaa valtionvelan hoitokustannuksia ja ajaa erityisesti GIPS-maat vaikeuksiin.

 

2. Target2

Myös EKP:n maksuvälitysjärjestelmästä Target2:sta on tullut myös potentiaalinen tulonsiirtojen kanava.

EKP:n on rahoittanut nollakorkoisilla lainoilla GIPS-maiden liikepankkien euromaksusiirrot muualle euroalueelle. Maksuja lähettäville euroalueen kansallisille keskuspankeille on tästä toiminnasta muodostunut vastuita/velkaa EKP:lle ja maksuja vastaanottaville keskuspankeille puolestaan saatavia EKP:lta. 

Suomen Pankin saatavat EKP:ltä ovat tällähetkellä 60 mrd € (kohta 9.4). Toisella tavalla ilmaistuna ko. summa on EKP:n rahoittamaa vaihtotase- ja pääomataseylijäämää Suomen ja GIPS-maiden välillä.

Tulonsiirto Target2:n kautta realisoituu mikäli jokin maa poistuu euroalueelta tai koko euroalue hajoaa.Yhden maan poistumisesta EKP:lle aiheutuvat tappiot kattaa kukin jäljellä oleva euromaa itse oman ns. EKP:n pääoma-avaimensa mukaisesti. Mikäli kuitenkin koko euroalue hajoaa ei kansallisten keskuspankkien saatavien kohtalosta ole minkäänlaista varmuutta.

 

3. Alhainen ohjauskorko

Ylivelkaisten GIPS-maiden ja niiden pankkien vuoksi myös EKP:n ohjauskorko on täytynyt pitää nollan tuntumassa. Nollakorkopolitiikka on tarkoittanut tulonsiirtoa korkosäästäjiltä velallisille. 

 



Todennäköisesti euroalueen ongelmat pomppaavat uudelleen pintaan tulevan syksyn aikana, sillä tuolloin EKP:n pitäisi ilmoittaa LTRO-ohjelman supistamisesta. Ohjelman supistaminen tulee kuitenkin nostamaan bondikorkoja ja heikentämään pankkien rahoitustilannetta. Tällöin piilossa olevat ongelmat eli GIPS-maiden ylivelkaantuminen ja huonokuntoisten pankkien surkea tila tulevat jälleen päivänvaloon.

Tulonsiirtounioni ei ole tietenkään mikään kestävä ratkaisu. Nykymuotoisen euron voi pelastaa vain muodostamalla EU:sta liittovaltio jolla on yhteisvelka (eurobondit). On tietenkin selvää, että se on nykytilanteessa täydellinen poliittinen mahdottomuus.

Siksipä EKP päättääkin ensi syksynä jatkaa LTRO-ohjelmaansa. Osto-ohjelman rajat ovat kuitenkin kohta jo tulossa vastaan, sillä EKP voi tällähetkellä ostaa korkeintaan 33% kunkin eurovaltion velkakirjoista. Ostorajaa tultaneen siis nostamaan. Mahdollisesti EKP alkaa myös suoraan rahoittamaan eurovaltioita ostamalla niiltä suoraan velkakirjoja, eikä siis epäsuorasti jälkimarkkinoiden kautta.

Tällaista keskuspankin menettelyä sanotaan suoraksi setelirahoitukseksi (debt monetization). Tällöin euroalue päätyy juuri siihen samaan tilanteeseen kuin missä Japanin ja Sveitsin keskuspankit tällähetkellä jo ovat. Mikäli osto-ohjelmaa jatketaan riittävän pitkään, on edessä lopulta hyperinflaatio ja euroalueen hallitsematon purkautuminen.

--


Täysin keskeneräisenä käynnistyneen euroalueen (vuosina 2003-2007) aiheuttama GIPS-maiden ylivelkaantuminen ei ole hävinnyt mihinkään, vaan se on entisestään pahentunut. Alkuperäistä velkaongelmaa on yritetty korjata ottamalla vielä lisää velkaa vielä entisen velan päälle.

Koska GIPS-maiden ylivelkaantumisongelmaa ei ole todellisuudessa ratkaistu, on selvää ettemme tule enää näkemään myöskään ohjauskoron normalisointia nykymuotoisella euroalueella. Se, ettei ohjauskorkoa voi normalisoida tarkoittaa tietysti myös sitä, ettei euroalueen talouskaan tule normalisoitumaan (ts. ei palata normaaleihin suhdannesykleihin) näköpiirissä olevan tulevaisuuden aikana.

 

Meillä eurokansalaisilla on siis edessämme pitkä kärsimysten tie.

Valitettavasti - Tyvärr - Leiderlich - Desgraciadamente.

 

--

 

Kuva1: Euroalueen kansallisten keskuspankkien Target2-maksutaseet ovat "räjähtäneet". Maksussiirrot ovat suuntautuneet GIPS-maista vahvoihin euromaihin kuten Saksaan, Suomeen ja Hollantiin. Toimivassa hajautetussa keskuspankkijärjestelmässä (kuten FED) kuvassa pitäisi näkyä nollalinjan ympärillä kiemurtelevia käyriä ts. yli- ja alijäämät eivät kumuloidu ajan kuluessa.

--

Lisäys 2.4.2017:

Pitää vielä lisätä viitattuun artikkeliin tullut lukijakommentti:

"

Having read and enjoyed yet another AEP article i would take the position that anyone who describes it as "guff" does not properly appreciate the joys of the English language.

My memory returns to an article in these pages many years ago, on real paper, that opined that the divide in the EU was essentially one of religion: rich Protestants, poor Catholics. this is not quite politicly correct perhaps but it is an interesting position to assume for the purpose of discussion.management philosophy and competence  seem to be the key elements here.

The Euro-project has failed from lack of commitment, consensus, and competence.

", Willliam Blankley 29 Mar 2017 5:24AM

]]>
0 http://rutanen1965.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234679-euroalueesta-on-tullut-tulonsiirtounioni#comments EKP Euroalue Euroopan finanssikriisi Fri, 31 Mar 2017 19:23:40 +0000 Jari Rutanen http://rutanen1965.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234679-euroalueesta-on-tullut-tulonsiirtounioni
Suomen Target2-saamisiin kohdistuu aito riski http://rutanen1965.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231270-suomen-target2-saamisiin-kohdistuu-aito-riski <p>&nbsp;</p> <p><strong>Mikä on Target2-järjestelmä?:</strong></p> <p>(Target2 =&nbsp;<a href="https://www.ecb.europa.eu/explainers/tell-me/html/target2.en.html">Trans-European Automated Real-time Gross settlement Express Transfer, version 2</a>)</p> <p>(Esimerkkiparina Saksa (Bundesbank (BuBa)) ja Espanja (Banco de España (BdE))</p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>Target2</strong>&nbsp;&nbsp;on EKP:n hallinnoima maksuvälitysjärjestelmä, jonka kautta välitetään suuria euromääräisiä maksuja eri euromaiden liikepankkien asiakkaiden välillä.&nbsp;</p> <p>Esimerkiksi jos espanjalainen maanviljelijä ostaa saksalaisen traktorin, niin kaupan maksusuoritus välittyy maanviljelijän pankista (&quot;Santander&quot;) saksalaisen traktoritehtaan pankkitilille (&quot;Commerzbank&quot;), yleensä juuri Target2-järjestelmän kautta.&nbsp;</p> <p>Liikepankin keskuspankkitilillä tulee olla aina maksuja vastaava määrä keskuspankkirahaa, sillä maksusiirto (payment order) tehdään Target-järjestelmässä aina keskuspankkirahalla.</p> <p>BdE luo liikepankin keskuspankkitilille vakuuksia vastaan keskuspankkirahaa, joka on lainaa EKP:ltä &nbsp;(Target-liability). Keskuspankkiraha on samalla tavalla lainaa, kuin liikepankkienkin asiakkailleen vakuuksi avastaan luoma raha. Tästä rahasta/lainasta liikepankki maksaa korkoa BdE:lle.</p> <p>Saksan Bundesbankilla on taas puolestaan Target-saatavia (Target-claims) EKP:ltä niistä eurosiirroista, jotka Commerzbank ja muut Saksan liikepankit ovat vastaanottaneet muualta euroalueelta ja joista puolestaan EKP maksaa korkoa BuBa:lle (<a href="https://www.ecb.europa.eu/stats/policy_and_exchange_rates/key_ecb_interest_rates/html/index.en.html">ECB Refinancing Rate</a>) .</p> <p>Mikäli Commerzbank tallettaa kertyneet ylijäämäeuronsa BuBa:ssa olevalle keskuspankkitilille, maksaa BuBa puolestaan talletuskorkoa Commerzbankille.</p> <p>&nbsp;</p> <hr /><p><strong>Target-järjestelmän epätasapaino:</strong></p> <p>Eurojen jatkuva, yksipuolinen siirtyminen Espanjasta Saksaan muodostaa kuitenkin ongelman Target-järjestelmään eli ns. Target-epätasapainon (Target-imbalance).&nbsp;</p> <p>Toisin sanoen Espanjalle muodostuu Target-maksutaseen (balance of payments) alijäämää (deficit) ja Saksalle Target-maksutaseen ylijäämää (surplus).&nbsp;</p> <p>Target-maksutaseen ylijäämä kirjautuu alueellisen keskuspankin taseeseen saatavana (asset) ja Target alijäämä vastuuna (liability).</p> <p>Ideaalitilanteessa euromaksuliikenne on luonnostaan/itsestään tasapuolista eri euromaiden keskuspankkien välillä , jolloin alueellisten kansallisten keskuspankkien Target-maksutaseet ovat keskimäärin tasapainossa.&nbsp;</p> <p>Todellinen tilanne euroalueella on kuitenkin kaukana ideaalisesta, kuten kuva1 osoittaa.</p> <p>&nbsp;</p> <hr /><p><strong>Target2-järjestelmän perusongelmat (&quot;valuviat&quot;):</strong></p> <p><br />Euroalueen alueellisilta keskuspankeilta ei vaadita Target-tasapainon ylläpitämistä, sillä mitään vaatimusta tai aikarajaa epätasapainon korjaamiselle ei ole, ja sen määrällisenä ylärajana on vain kansallisille aluepankeille rahanluontia varten vaadittavien, vakuuksiksi kelpaavien, velkakirjojen mahdollinen loppuminen liikepankeista. Tämä mahdollistaa euroalueen kaupankäyntiin kuuluvan normaalin maksuliikenteen lisäksi myös pääomapaon GIPS-maista (3) turvallisempiin euromaihin.&nbsp;</p> <p>Ja juuri näin onkin käynyt.</p> <p>EKP:n tilapäistä, GIPS-maille suunnattua, hätäapu-likviditeettiä (mm. ELA, OMT) on paennut myös pääomassijoituksiin (capital flight) turvallisiin euromaihin.</p> <p>Myös yhä edelleen jatkuva määrällinen kevennys (LTRO) mahdollistaa pääomapaon, sillä EKP on alentanut vakuuksien laatuvaatimuksia (<a href="https://www.ecb.europa.eu/paym/coll/assets/html/index.en.html">collateral requirements</a>), jotta heikkojen GIPS-liikepankkien likviditeetti olisi turvattu.&nbsp;</p> <p>Target-ylijäämämaiden keskuspankit eivät ole ajoittain luoneet ollenkaan lisälikvidettiä omien maidensa liikepankeille, vaan liikepankit ovat saaneet kaiken rahoituksensa niille GIPS-maista tulvivasta likviditeetistä.&nbsp;</p> <p>Lyhyesti: Target-järjestelmä ei toimi, koska&nbsp;</p> <p>1) Target-saamisia ja -vastuita ei tasata (settlement) säännöllisesti</p> <p>2) EKP:n on heikentänyt vakuusvaatimuksiaan jolloin GIPS-liikepankit voivat käyttää heikkolaatuisia vakuuksia saadakseen rahoitusta (likviditeettiä) alueellisilta keskuspankeiltaan.&nbsp;</p> <p>Tämän Target-järjestelmän &quot;valuvian&quot; vuoksi esim.&nbsp;<a href="https://www.bundesbank.de/Redaktion/EN/Standardartikel/Tasks/Payment_systems/target2_balance.html">Saksan Target-saatavat ovat paisuneet jo 800 mrd euroon</a>.&nbsp;</p> <p>Toki suurin osa Target-ylijäämästä on Saksan vahvan talouden tuottamaa vaihtotaseen ylijäämää, mutta jokatap. suuri osa siitä on myös pääomapakoa GIPS-maista (Bunds-valtionvelkakirjoihin, osakkeisiin, asuntoihin, yritysostoihin, maaalueisiin jne.).</p> <p>&nbsp;</p> <hr /><p><strong>Toimiva hajautettu keskuspankkijärjestelmä:</strong></p> <p>Toimivassa, hajautetussa keskuspankkijärjestelmässä, kuten Yhdysvaltain FED aluepankkeineen, saamiset ja vastuut tasataan aika-ajoin, kuten esim. kerran vuodessa. Tasaus tapahtuu luovuttamalla vastaavia vakuuksia sille aluepankille, jolle saatavia on kertynyt. FED:n tapauksessa vakuuksina toimivat USA:n valtion velkakirjat (Treasuries). Aiemmin, aina 1930-luvulle asti, tasaus tehtiin kullalla.</p> <p>Vuosittainen tasaus poistaa tehokkasti epätasapainon karkaamisen, kuten esim. Dallasin aluepankin ISA-maksutaseesta (Interdistrict Settlement Account) näkyy (kuva2). Mikäli Target-järjestelmä toimisi oikein, olisivat euroalueen vastaavat käppyrät (kuva1) samanlaisia.&nbsp;</p> <p>Vastaavanlainen käytäntö on Sveitsissä eri kantoneiden aluepankeilla:&nbsp;<a href="http://Swiss Interbank Clearing (SIC)">Swiss Interbank Clearing (SIC)</a>&nbsp;.</p> <p>Huomattavaa on myös se, että USA:ssa ja Sveitsissä keskuspankki tai valtio ei saa pelastaa osavaltioita/kantoneita konkursseilta (no-bail-out-rule). Euroalueellahan oli myös tämä sama sääntö, jota sitten rikottiin finanssikriisin yhteydessä, kaikkien muidenkin euroa koskevien sääntöjen ohella.</p> <p>Ja tietenkään USA:n ja Sveitsin aluepankkeihin ei ylipäänsä kohdistu epäilyksiä ko. valuuttaalueen (valtion) hajomisesta, mikä voisi johtaa pääomapakoon.</p> <hr /><p><strong>Suomen Target-riskit Euroalueen osittain tai kokonaan hajotessa:</strong></p> <p>&nbsp;</p> <p>Yksittäisen euromaan poistuminen eurosta ei muodosta suurta riskiä Suomelle, sillä Suomen osuus mahdollisista lisävastuista on vain pääoma-avaimen suuruinen. Vakava ongelma syntyy vasta silloin, jos useat isot Target-alijäämämaat (<a href="http://sdw.ecb.europa.eu/servlet/desis?node=1000004859">Italia (-360 mrd &euro;), Espanja (-330 mrd &euro;), Kreikka (-70 mrd &euro;)</a>) lähtevät eurosta tai koko euroalue hajoaa.</p> <p>Suomen Target-saamisille ei ole minkäänlaisia reaalivakuuksia. Ei ole olemassa myöskään minkäänlaista lainsäädäntöä sen suhteen, mikä on Target-saamisten oikeudellinen asema euron hajoamisen jälkeen. Toisinsanoen ei tiedetä kunnioittavatko uudet itsenäiset, kansalliset keskuspankit niille kertyneitä Target-vastuita.</p> <p>Hajomisvaiheessa GIPS-pääomapako tietysti myös kiihtyy ja vahvojen euromaiden Target-saamiset kasvavat entisestään.</p> <p>Tällähetkellä Suomen Pankin Target-saamiset muodostavat <a href="https://www.suomenpankki.fi/fi/Tilastot/rahalaitosten-tase-lainat-ja-talletukset-ja-korot/taulukot/rati-taulukot-fi/SP_tase_fi/">n. 40% SP:n tase-vastaavasta</a>, yht 43 mrd &euro; (2).&nbsp;Huomattavaa on, että oikein toimivassa/rakennetussa hajautetussa keskuspankkijärjestelmässä ei tätä koko &quot;omaisuuslajia&quot; olisi edes olemassa.</p> <p>Mikäli Target-saamisia (joita ei siis ylipäänsä edes pitäisi kertyä) ei enää kunnioiteta, on vastaava pääoma ja siitä saatavat korkotulot (jotka SP tulouttaa vuosittain valtiolle) menetetty. Tämä tarkoittaa sitä että Suomen valtion on pääomitettava Suomen pankkia.&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <hr /><p><strong>Yhteenveto:</strong></p> <p>&nbsp;</p> <p>Target2-epätasapaino on osa synkkää euroalueen kokonaiskuvaa, joka kertoo, että luottamus ei ole palautunut ylivelkaantuneisiin GIPS-maihin eikä niiden pankkeihin.</p> <p>Luottamuksen puutteesta kertoo osaltaan myös se, että Saksan valtionvelkakirjojen <a href="https://www.bloomberg.com/markets/rates-bonds/government-bonds/germany">korko on edelleen negatiivinen</a>, eli sijoittajat ovat valmiita maksamaan Saksan valtion varjojensa tallettamisesta, koska muita kilpailevia, turvallisia ja tuottavia sijoituskohteita ei löydy.&nbsp;</p> <p>Kaikki mahdolliset omaisuusluokat, ovat kuplassa EKP:n pankkijärjestelmään pumppaaman halvan rahan ansiosta. Omaisuusluokista erityisesti bondit ovat kuplaantuneet ja bondeista aivan erityisesti GIPS-maiden valtionvelkakirjat (bonds), jotka ovat juuri yleensä juuri niitä em. vakuuksia, joita vastaan pankkijärjestelmään luodaan rahaa. GIPS-bondeille on todennäköinen alaskirjaus vielä edessä.</p> <p>Euroalueen vaatimaton talouskasvu on perustunut lähinnä vain julkiseen ja yksityiseen velkaantumiseen, jota on avittanut EKP:n nollaohjauskorko. Eikä investointehin ja sitä myöten tuottavuuden kasvuun.</p> <p>Em. ongelmien lisäksi euroalueella ei ole tehty mitään merkittäviä rakenteellisia uudistuksia, eikä julkista velkaantumista ole saatu supistumaan, joten puheet EKP:n ohjauskoron normalisoinnista ja määrällisen elvytyksen supistamisesta (LTRO-tapering) ovat siis pelkkää vastuutonta toiveajattelua.&nbsp;</p> <p>--</p> <p><br />Koska tilanne näin tavallisen talousharrastajan silmin tilanne vaikuttaisi olevan erittäin vakava, toivonkin siis hartaasti, että joku asiantuntija todistaisi prof. Sinn:in väitteet vääriksi, samoin kuin omat tulkintani ja johtopäätökseni niistä.</p> <p>&nbsp;</p> <hr /><p>&nbsp;</p> <p><strong>Lähteitä:</strong></p> <p>Juttuni perustuu pääosin, saksalaisen Ifo-instituutin entisen johtajan,&nbsp;<a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Hans-Werner_Sinn">prof. Hans-Werner Sinnin </a>näkemyksiin:</p> <p>- Prof Sinn:in luento TKK:lla viime kesänä: <a href="https://www.youtube.com/watch?v=n0GtPMsyRBs)">&quot;Euro doesn&#39;t work&quot;</a>,&nbsp;</p> <p>- Sekä hänen vuonna 2012 julkaisemaansa raporttiin: <a href="http://voxeu.org/article/target-losses-case-euro-breakup">&quot;Target Losses in Case of a Euro Break-up&quot;</a></p> <p>- Sekä prof Sinn:in näkemyksiä kohtaan esitettyyn kritiikkiin:</p> <p><a href="http://www.karlwhelan.com/Papers/T2Paper.pdf">&quot;TARGET2 and Central Bank Balance Sheets&quot;</a>, Karl Whelan</p> <p>ja</p> <p><a href="http://voxeu.org/article/how-germany-can-avoid-wealth-losses-if-eurozone-breaks-limit-conversion-german-residents">&quot;How Germany can avoid TARGET2 losses if the euro zone breaks up&quot;</a>, Paul De Grauwe &amp; Yuemei Ji</p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>Täsmennykset:</strong></p> <p>(1) <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Maksutase">Maksutase koostuu vaihto-, pääoma- ja rahoitustaseista</a></p> <p>(2) SP:n Target-saatavien prosenttiosuus taseesta: <a href="https://www.suomenpankki.fi/fi/Tilastot/rahalaitosten-tase-lainat-ja-talletukset-ja-korot/taulukot/rati-taulukot-fi/SP_tase_fi/">katso kohta 9.4 ja jaa se sitten taseen kokonaissummalla</a>.</p> <p>(3) GIPS = Greece, Italy, Portugal, Spain</p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>Linkkejä:</strong></p> <p>Kirja euron ongelmista: <a href="https://www.amazon.de/Euro-Trap-Bursting-Bubbles-Budgets/dp/0198702132/ref=sr_1_1?s=books-intl-de&amp;ie=UTF8&amp;qid=1486642286&amp;sr=1-1&amp;keywords=euro+trap">&quot;Euro Trap&quot;, </a>&nbsp;Hans-Werner Sinn<a href="https://www.amazon.de/Euro-Trap-Bursting-Bubbles-Budgets/dp/0198702132/ref=sr_1_1?s=books-intl-de&amp;ie=UTF8&amp;qid=1486642286&amp;sr=1-1&amp;keywords=euro+trap">&nbsp;</a></p> <p>Zerohedgen Target2-kritiikkiä:</p> <p><a href="http://www.zerohedge.com/news/guest-post-target2-less-thinly-veiled-bailout-europes-periphery">&quot;Is TARGET2 A Less Than Thinly Veiled Bailout For Europe&#39;s Periphery?&quot;</a></p> <p>-</p> <p><a href="http://www.zerohedge.com/news/2013-01-10/target-2-imbalances-debt-crisis-eating-its-way-ever-further-europes-core">&quot;The Debt Crisis Is Eating Its Way Ever Further Into Europe&#39;s Core&quot;</a></p> <p>-</p> <p><a href="http://www.zerohedge.com/news/goldmans-take-target2-and-how-bundesbank-will-suffer-massive-losses-if-eurozone-fails">&quot;Goldman&#39;s Take On TARGET2 And How The Bundesbank Will Suffer Massive Losses If The Eurozone Fails&quot;</a></p> <p>-</p> <p><a href="http://http://www.zerohedge.com/news/why-germanys-target2-eurozone-preservation-mechanism-merely-ticking-inflationary-timebomb">&quot;Why Germany&#39;s TARGET2-Based Eurozone Preservation Mechanism Is Merely A Ticking Inflationary Timebomb&quot;</a></p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Mikä on Target2-järjestelmä?:

(Target2 = Trans-European Automated Real-time Gross settlement Express Transfer, version 2)

(Esimerkkiparina Saksa (Bundesbank (BuBa)) ja Espanja (Banco de España (BdE))

 

Target2  on EKP:n hallinnoima maksuvälitysjärjestelmä, jonka kautta välitetään suuria euromääräisiä maksuja eri euromaiden liikepankkien asiakkaiden välillä. 

Esimerkiksi jos espanjalainen maanviljelijä ostaa saksalaisen traktorin, niin kaupan maksusuoritus välittyy maanviljelijän pankista ("Santander") saksalaisen traktoritehtaan pankkitilille ("Commerzbank"), yleensä juuri Target2-järjestelmän kautta. 

Liikepankin keskuspankkitilillä tulee olla aina maksuja vastaava määrä keskuspankkirahaa, sillä maksusiirto (payment order) tehdään Target-järjestelmässä aina keskuspankkirahalla.

BdE luo liikepankin keskuspankkitilille vakuuksia vastaan keskuspankkirahaa, joka on lainaa EKP:ltä  (Target-liability). Keskuspankkiraha on samalla tavalla lainaa, kuin liikepankkienkin asiakkailleen vakuuksi avastaan luoma raha. Tästä rahasta/lainasta liikepankki maksaa korkoa BdE:lle.

Saksan Bundesbankilla on taas puolestaan Target-saatavia (Target-claims) EKP:ltä niistä eurosiirroista, jotka Commerzbank ja muut Saksan liikepankit ovat vastaanottaneet muualta euroalueelta ja joista puolestaan EKP maksaa korkoa BuBa:lle (ECB Refinancing Rate) .

Mikäli Commerzbank tallettaa kertyneet ylijäämäeuronsa BuBa:ssa olevalle keskuspankkitilille, maksaa BuBa puolestaan talletuskorkoa Commerzbankille.

 


Target-järjestelmän epätasapaino:

Eurojen jatkuva, yksipuolinen siirtyminen Espanjasta Saksaan muodostaa kuitenkin ongelman Target-järjestelmään eli ns. Target-epätasapainon (Target-imbalance). 

Toisin sanoen Espanjalle muodostuu Target-maksutaseen (balance of payments) alijäämää (deficit) ja Saksalle Target-maksutaseen ylijäämää (surplus). 

Target-maksutaseen ylijäämä kirjautuu alueellisen keskuspankin taseeseen saatavana (asset) ja Target alijäämä vastuuna (liability).

Ideaalitilanteessa euromaksuliikenne on luonnostaan/itsestään tasapuolista eri euromaiden keskuspankkien välillä , jolloin alueellisten kansallisten keskuspankkien Target-maksutaseet ovat keskimäärin tasapainossa. 

Todellinen tilanne euroalueella on kuitenkin kaukana ideaalisesta, kuten kuva1 osoittaa.

 


Target2-järjestelmän perusongelmat ("valuviat"):


Euroalueen alueellisilta keskuspankeilta ei vaadita Target-tasapainon ylläpitämistä, sillä mitään vaatimusta tai aikarajaa epätasapainon korjaamiselle ei ole, ja sen määrällisenä ylärajana on vain kansallisille aluepankeille rahanluontia varten vaadittavien, vakuuksiksi kelpaavien, velkakirjojen mahdollinen loppuminen liikepankeista. Tämä mahdollistaa euroalueen kaupankäyntiin kuuluvan normaalin maksuliikenteen lisäksi myös pääomapaon GIPS-maista (3) turvallisempiin euromaihin. 

Ja juuri näin onkin käynyt.

EKP:n tilapäistä, GIPS-maille suunnattua, hätäapu-likviditeettiä (mm. ELA, OMT) on paennut myös pääomassijoituksiin (capital flight) turvallisiin euromaihin.

Myös yhä edelleen jatkuva määrällinen kevennys (LTRO) mahdollistaa pääomapaon, sillä EKP on alentanut vakuuksien laatuvaatimuksia (collateral requirements), jotta heikkojen GIPS-liikepankkien likviditeetti olisi turvattu. 

Target-ylijäämämaiden keskuspankit eivät ole ajoittain luoneet ollenkaan lisälikvidettiä omien maidensa liikepankeille, vaan liikepankit ovat saaneet kaiken rahoituksensa niille GIPS-maista tulvivasta likviditeetistä. 

Lyhyesti: Target-järjestelmä ei toimi, koska 

1) Target-saamisia ja -vastuita ei tasata (settlement) säännöllisesti

2) EKP:n on heikentänyt vakuusvaatimuksiaan jolloin GIPS-liikepankit voivat käyttää heikkolaatuisia vakuuksia saadakseen rahoitusta (likviditeettiä) alueellisilta keskuspankeiltaan. 

Tämän Target-järjestelmän "valuvian" vuoksi esim. Saksan Target-saatavat ovat paisuneet jo 800 mrd euroon

Toki suurin osa Target-ylijäämästä on Saksan vahvan talouden tuottamaa vaihtotaseen ylijäämää, mutta jokatap. suuri osa siitä on myös pääomapakoa GIPS-maista (Bunds-valtionvelkakirjoihin, osakkeisiin, asuntoihin, yritysostoihin, maaalueisiin jne.).

 


Toimiva hajautettu keskuspankkijärjestelmä:

Toimivassa, hajautetussa keskuspankkijärjestelmässä, kuten Yhdysvaltain FED aluepankkeineen, saamiset ja vastuut tasataan aika-ajoin, kuten esim. kerran vuodessa. Tasaus tapahtuu luovuttamalla vastaavia vakuuksia sille aluepankille, jolle saatavia on kertynyt. FED:n tapauksessa vakuuksina toimivat USA:n valtion velkakirjat (Treasuries). Aiemmin, aina 1930-luvulle asti, tasaus tehtiin kullalla.

Vuosittainen tasaus poistaa tehokkasti epätasapainon karkaamisen, kuten esim. Dallasin aluepankin ISA-maksutaseesta (Interdistrict Settlement Account) näkyy (kuva2). Mikäli Target-järjestelmä toimisi oikein, olisivat euroalueen vastaavat käppyrät (kuva1) samanlaisia. 

Vastaavanlainen käytäntö on Sveitsissä eri kantoneiden aluepankeilla: Swiss Interbank Clearing (SIC) .

Huomattavaa on myös se, että USA:ssa ja Sveitsissä keskuspankki tai valtio ei saa pelastaa osavaltioita/kantoneita konkursseilta (no-bail-out-rule). Euroalueellahan oli myös tämä sama sääntö, jota sitten rikottiin finanssikriisin yhteydessä, kaikkien muidenkin euroa koskevien sääntöjen ohella.

Ja tietenkään USA:n ja Sveitsin aluepankkeihin ei ylipäänsä kohdistu epäilyksiä ko. valuuttaalueen (valtion) hajomisesta, mikä voisi johtaa pääomapakoon.


Suomen Target-riskit Euroalueen osittain tai kokonaan hajotessa:

 

Yksittäisen euromaan poistuminen eurosta ei muodosta suurta riskiä Suomelle, sillä Suomen osuus mahdollisista lisävastuista on vain pääoma-avaimen suuruinen. Vakava ongelma syntyy vasta silloin, jos useat isot Target-alijäämämaat (Italia (-360 mrd €), Espanja (-330 mrd €), Kreikka (-70 mrd €)) lähtevät eurosta tai koko euroalue hajoaa.

Suomen Target-saamisille ei ole minkäänlaisia reaalivakuuksia. Ei ole olemassa myöskään minkäänlaista lainsäädäntöä sen suhteen, mikä on Target-saamisten oikeudellinen asema euron hajoamisen jälkeen. Toisinsanoen ei tiedetä kunnioittavatko uudet itsenäiset, kansalliset keskuspankit niille kertyneitä Target-vastuita.

Hajomisvaiheessa GIPS-pääomapako tietysti myös kiihtyy ja vahvojen euromaiden Target-saamiset kasvavat entisestään.

Tällähetkellä Suomen Pankin Target-saamiset muodostavat n. 40% SP:n tase-vastaavasta, yht 43 mrd € (2). Huomattavaa on, että oikein toimivassa/rakennetussa hajautetussa keskuspankkijärjestelmässä ei tätä koko "omaisuuslajia" olisi edes olemassa.

Mikäli Target-saamisia (joita ei siis ylipäänsä edes pitäisi kertyä) ei enää kunnioiteta, on vastaava pääoma ja siitä saatavat korkotulot (jotka SP tulouttaa vuosittain valtiolle) menetetty. Tämä tarkoittaa sitä että Suomen valtion on pääomitettava Suomen pankkia. 

 


Yhteenveto:

 

Target2-epätasapaino on osa synkkää euroalueen kokonaiskuvaa, joka kertoo, että luottamus ei ole palautunut ylivelkaantuneisiin GIPS-maihin eikä niiden pankkeihin.

Luottamuksen puutteesta kertoo osaltaan myös se, että Saksan valtionvelkakirjojen korko on edelleen negatiivinen, eli sijoittajat ovat valmiita maksamaan Saksan valtion varjojensa tallettamisesta, koska muita kilpailevia, turvallisia ja tuottavia sijoituskohteita ei löydy. 

Kaikki mahdolliset omaisuusluokat, ovat kuplassa EKP:n pankkijärjestelmään pumppaaman halvan rahan ansiosta. Omaisuusluokista erityisesti bondit ovat kuplaantuneet ja bondeista aivan erityisesti GIPS-maiden valtionvelkakirjat (bonds), jotka ovat juuri yleensä juuri niitä em. vakuuksia, joita vastaan pankkijärjestelmään luodaan rahaa. GIPS-bondeille on todennäköinen alaskirjaus vielä edessä.

Euroalueen vaatimaton talouskasvu on perustunut lähinnä vain julkiseen ja yksityiseen velkaantumiseen, jota on avittanut EKP:n nollaohjauskorko. Eikä investointehin ja sitä myöten tuottavuuden kasvuun.

Em. ongelmien lisäksi euroalueella ei ole tehty mitään merkittäviä rakenteellisia uudistuksia, eikä julkista velkaantumista ole saatu supistumaan, joten puheet EKP:n ohjauskoron normalisoinnista ja määrällisen elvytyksen supistamisesta (LTRO-tapering) ovat siis pelkkää vastuutonta toiveajattelua. 

--


Koska tilanne näin tavallisen talousharrastajan silmin tilanne vaikuttaisi olevan erittäin vakava, toivonkin siis hartaasti, että joku asiantuntija todistaisi prof. Sinn:in väitteet vääriksi, samoin kuin omat tulkintani ja johtopäätökseni niistä.

 


 

Lähteitä:

Juttuni perustuu pääosin, saksalaisen Ifo-instituutin entisen johtajan, prof. Hans-Werner Sinnin näkemyksiin:

- Prof Sinn:in luento TKK:lla viime kesänä: "Euro doesn't work"

- Sekä hänen vuonna 2012 julkaisemaansa raporttiin: "Target Losses in Case of a Euro Break-up"

- Sekä prof Sinn:in näkemyksiä kohtaan esitettyyn kritiikkiin:

"TARGET2 and Central Bank Balance Sheets", Karl Whelan

ja

"How Germany can avoid TARGET2 losses if the euro zone breaks up", Paul De Grauwe & Yuemei Ji

 

Täsmennykset:

(1) Maksutase koostuu vaihto-, pääoma- ja rahoitustaseista

(2) SP:n Target-saatavien prosenttiosuus taseesta: katso kohta 9.4 ja jaa se sitten taseen kokonaissummalla.

(3) GIPS = Greece, Italy, Portugal, Spain

 

Linkkejä:

Kirja euron ongelmista: "Euro Trap",  Hans-Werner Sinn 

Zerohedgen Target2-kritiikkiä:

"Is TARGET2 A Less Than Thinly Veiled Bailout For Europe's Periphery?"

-

"The Debt Crisis Is Eating Its Way Ever Further Into Europe's Core"

-

"Goldman's Take On TARGET2 And How The Bundesbank Will Suffer Massive Losses If The Eurozone Fails"

-

"Why Germany's TARGET2-Based Eurozone Preservation Mechanism Is Merely A Ticking Inflationary Timebomb"

 

 

 

 

]]>
4 http://rutanen1965.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231270-suomen-target2-saamisiin-kohdistuu-aito-riski#comments EKP Ero Eurosta Pankkikriisi QE Fri, 10 Feb 2017 20:03:07 +0000 Jari Rutanen http://rutanen1965.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231270-suomen-target2-saamisiin-kohdistuu-aito-riski
Mario Draghi ladannee uudestaan ”Euro-tykkiä”? http://seppokalevi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/227546-mario-draghi-ladannee-uudestaan-euro-tykkia <p>Tammikuussa 2015, EKP aloitti massiivisen lainojen osto-ohjelman, jonka on määrä päättyä maaliskuussa 2017. Nyt maailmalla pohditaan mitä maaliskuun jälkeen. Edessä on merkittäviä vaaleja euro-alueella. Italian pankit piiputtavat. Maassa on hallituskriisi. Lisäksi Brexit tuo oman &ndash; mahdollisesti hyvinkin merkittävän vaikutuksensa. Kun listaan vielä lisää USA:n/ FED mahdolliset toimenpiteet, riittää Mario Draghilla pohdintaa. Euro- ja EU-vastaisuus ovat voimissaan. Venäjän kriisi jatkuu ja Lähi-Idässä jytisee. Kiinassa käymistila. Uskoisin, että mm. kaikki edellä mainitut on huomioitava, ennen kuin Draghi laukaisee kanuunansa seuraavan kerran.</p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://www.welt.de/wirtschaft/article160091221/Mario-Draghi-hat-noch-einen-grossen-Schuss-frei.html">https://www.welt.de/wirtschaft/article160091221/Mario-Draghi-hat-noch-einen-grossen-Schuss-frei.html</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tammikuussa 2015, EKP aloitti massiivisen lainojen osto-ohjelman, jonka on määrä päättyä maaliskuussa 2017. Nyt maailmalla pohditaan mitä maaliskuun jälkeen. Edessä on merkittäviä vaaleja euro-alueella. Italian pankit piiputtavat. Maassa on hallituskriisi. Lisäksi Brexit tuo oman – mahdollisesti hyvinkin merkittävän vaikutuksensa. Kun listaan vielä lisää USA:n/ FED mahdolliset toimenpiteet, riittää Mario Draghilla pohdintaa. Euro- ja EU-vastaisuus ovat voimissaan. Venäjän kriisi jatkuu ja Lähi-Idässä jytisee. Kiinassa käymistila. Uskoisin, että mm. kaikki edellä mainitut on huomioitava, ennen kuin Draghi laukaisee kanuunansa seuraavan kerran.

 

https://www.welt.de/wirtschaft/article160091221/Mario-Draghi-hat-noch-einen-grossen-Schuss-frei.html

]]>
8 http://seppokalevi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/227546-mario-draghi-ladannee-uudestaan-euro-tykkia#comments EKP Mario Draghi Thu, 08 Dec 2016 08:32:57 +0000 Seppo Turunen http://seppokalevi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/227546-mario-draghi-ladannee-uudestaan-euro-tykkia
Mikä on euron kohtalo? http://vesa-kanniainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/225661-mika-on-euron-kohtalo <p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Eurojärjestelmään kuuluvien maiden hyvinvointitappiot ovat merkittävät, kuten Professori Joseph Stiglitzin tuoreessa kirjassa &rdquo;The Euro. How a Common Currency Threatens the Future of Europe&rdquo; todetaan. Suomessa EuroThinkTank oli jo aikaisemmin laskenut, että euron aiheuttama kumulatiivinen hyvinvointitappio olisi ollut 10 % vuoden 2013 kolmanteen neljännekseen mennessä. Tavalliset kansalaiset näkevät nämä menetykset korkeana työttömyytenä ja köyhyysasteen kasvuna.</p><p>USA:ssa vuonna 2007 käynnistynyt talouskriisi samoin kuin sen leviäminen eurojärjestelmään kuuluviin maihin ei johtunut globalisaatiosta, vaan keskuspankkien ylikeveästä rahapolitiikasta. Toinen globalisaatioaalto toki oli vienyt työpaikkoja ja toimialoja Euroopasta ja USA:sta kehittyviin talouksiin jo 1980-luvulta lähtien. Globalisaatio on maailmantalouden kannalta kuitenkin hyvä asia. Ylikeveä rahapolitiikka USA:ssa ja euromaissa sen sijaan mahdollisti ylivelkaantumisen, asuntomarkkina- ja pörssikuplat sekä vaihtotaseiden vajeet. Vastuu kuuluu USA:n Alan Greenspanille ja EKP:n Jean-Claude Trichetin johtamalle johtokunnalle ml. sen suomalaisedustus.</p><p>Euromaista ainoastaan Saksa ja Irlanti ovat olleet vahvan kasvun imussa. Saksan menestys johtuu siitä, että se uudisti taloutensa ja työmarkkinansa. Saksojen yhdistäminen oli tehnyt Saksasta maan, joka tunnettiin &rdquo;Euroopan sairaana miehenä&rdquo;. Sen työmarkkinajärjestöjen oli hyväksyttävä se tosiasiaa, että työmarkkinat uudistetaan tavalla, joka antaa ihmisille työtä ja toimeentuloa. &nbsp;Kiitos kuuluu sosiaalidemokraattien Gerhard Schröredille, pääministerille. Irlanti sai syliinsä asuntomarkkinakriisin, jonka aiheutti Euroopan keskuspankin ylikeveä rahapolitiikka. Irlannin tuore ja vahva elpyminen ei ole euron ansiota vaan niiden ulkomaisten yritysten, jotka ovat sijoittuneet pääomineen Irlantiin johtuen sen yhteisöverotuksen keveydestä 12.5 %:n veroasteineen ja muine houkutuksineen.</p><p>Englannin Pankin pääjohtajan tehtävät luovuttanut, professori Mervyn King luki keväällä madonluvut eurolle uudessa kirjassaan &rdquo;The End of Alchemy: Money, Banking and the Future of the Global Economy&rdquo;. Saman oli tehnyt Professori Hans-Werner Sinn edellisenä vuonna kirjassaan &ldquo;The Euro Trap. On Bursting Bubbles, Budgets, and Beliefs&rdquo;.</p><p>Johtavien europoliitikkojen keskuudessa on vaadittu integraatiokehityksen jouduttamista kohden liittovaltiota. Pankkiunioni- ja pääomamarkkinaunioni nähdään tarpeellisina ensiaskeleina. Eurojohtajien kaavailussa ovat olleet näkyvästi esillä yhteisen valtiovarainmisterin, yhteisen verotuksen ja eurobondien luominen. Tämä tarkoittaa pysyvää tulosiirtounionia, jossa kasvukykynsä menettäneitä talouksia tuetaan etenkin Saksan tulonsiirroilla. Eurossa pidetty Kreikka ei ole päässyt kasvu-uralle huolimatta piinastaan ja kolmesta tukipaketistaan. Kreikan euroeron, Grexit, epääminen oli maan kannalta ilmeinen virhe. Angela Merkelin uraa se ei ole horjuttanut. Ensi vuoden vaaleissa hänen asemansa voi olla vaakalaudalla maahanmuuttokriisin johdosta.</p><p>Euron pelastusoperaatiot ovat tuhonneet finanssijärjestelmän luontaisen toiminnan euromaissa ja johtaneet EKP-vetoiseen suunnitelmatalouteen. Luottamuksen puute eurojärjestelmän tulevaisuuteen näkyy heikossa investointitahdissa ja talouskehityksen toivottomuudessa. Kasvuodotukset ovat korkeintaan hieman yli prosentin luokkaa. Vain Saksa hyötyy. Euron tulevaisuus on kaiken aikaa vaakalaudalla monesta syystä etenkin epäluulosta pankkien tilaan liittyen. Euron kohtalon määrää kuitenkin Italian ja Ranskan poliittinen kehitys. Pääministeri Matteo Renzin asema on vaakalaudalla joulukuun kansanäänestyksessä. Kuten Brexit Britanniassa osoitti, kansanäänestysten tulos on vaikeasti ennakoitavissa. Ranskassa Marine Le Pen puolestaan vaatii avoimesti Ranskan eroa eurosta.</p><p>Euron tulevaisuus on avoin. Euro luotiin vuosikymmeniä liian aikaisin. Ensin olisi pitänyt kehittää Euroopan yhteisöstä aito integroitunut talousyhteisö USA:n esikuvan mukaan. Sielläkään yhtenäisen valtion luominen ei ollut helppoa: mentiin sisällissodan kautta. Vain vahvoihin liittovaltioihin kannattaa perustaa oma raha, kuten USA:n, Sveitsin ja Saksan esimerkit osoittavat. Taloudellinen integraatio tarjoaa sopeutumisen mahdollisuuden epäsymmetrisiä shokkeja vastaan ja sopeutumisen keinoja on täydennettävissä tulonsiirroin. Heikkojen yhteisöjen valuuttaunionit ovat historiassa kaatuneet skandinaavinen rahaliitto ja latinalainen rahaliitto esimerkkeinä 1800-luvulta.</p><p>Taloudellinen integraatio ilman yhteistä rahaa olisi mahdollistanut EU:n kehityksen talousalueeksi, jolla eri maissa toimivat yritykset erikoistuvat suhteellisen etunsa perusteella niihin ydintoimintoihin, joissa niiden osaaminen on vahvaa. Niiden hajautunut sijoittuminen olisi johtanut suhteellisten hintojen ja palkkojen tasoittumiseen, mistä 40 vuotta jatkuneen globalisaatiokehityksen vaikutukset ovat vakuuttavasti todisteena maailmantaloudessa. Yhteisvaluuttaan siirtyminen olisi voinut tulla harkittavaksi, mutta tietoisena siitä, että silloin tarvitaan pysyvät tulonsiirtomekanismit menestyneiltä alueilta taantuville heikon tuottavuuden alueille. Suomessa pysyvät kuntien valtionosuudet ovat esimerkki tällaisesta tulonsiirtojärjestelmästä.</p><p>Euroopan rahaliitolle on kolme mahdollista kehityssuuntaa. Yhtenä vaihtoehtona on luoda helikopterirahaan perustuva hyperinflaatio, joka nollaa velat. Nykyinen määrällinen elvytys on lasten leikkiä sen rinnalla. Saksan traumaattiset kokemukset hyperinflaatiosta vuodelta 1923 merkitsevät sitä, että Saksa ei tule tätä hyväksymään. Mieluummin se jättää euron ja palaa Saksan markkaan. Toinen ratkaisu on se, että EKP tykönään kehittää rinnakkaisvaluuttamallin, jonka puitteissa kaikki euromaat ottavat samaan aikaan uudelleen käyttöön omat kelluvat valuutat euron jatkaessa yhteisenä rahana. Helppoa tämä ei tule olemaan. Sen osoittaa se selvitystyö, jonka EuroThinkTankin tutkijat valtiot.tri Tuomas Malisen johdolla ja lukuisten asiantuntijoiden kuulemisella ovat laatineet siltä varalta, että jokin maa ajautuisi tilaan, jossa se ei voisi jatkaa jäsenyyttään. Vaihtoehtojen joukkoon kuuluu kolmantena euron jatkaminen nykymuotoisena mutta hyvinvointitappioita tuottavana yhteisvaluuttana. Tämän vaihtoehdon toteutuminen on ennen kaikkea kiinni Italian ja Ranskan taloudellisesta ja poliittisesta kehityksestä.</p><p>Kirjoittaja on Helsingin yliopiston kansantaloustieteen emeritusprofessori</p><p>&nbsp;</p>  

 

Eurojärjestelmään kuuluvien maiden hyvinvointitappiot ovat merkittävät, kuten Professori Joseph Stiglitzin tuoreessa kirjassa ”The Euro. How a Common Currency Threatens the Future of Europe” todetaan. Suomessa EuroThinkTank oli jo aikaisemmin laskenut, että euron aiheuttama kumulatiivinen hyvinvointitappio olisi ollut 10 % vuoden 2013 kolmanteen neljännekseen mennessä. Tavalliset kansalaiset näkevät nämä menetykset korkeana työttömyytenä ja köyhyysasteen kasvuna.

USA:ssa vuonna 2007 käynnistynyt talouskriisi samoin kuin sen leviäminen eurojärjestelmään kuuluviin maihin ei johtunut globalisaatiosta, vaan keskuspankkien ylikeveästä rahapolitiikasta. Toinen globalisaatioaalto toki oli vienyt työpaikkoja ja toimialoja Euroopasta ja USA:sta kehittyviin talouksiin jo 1980-luvulta lähtien. Globalisaatio on maailmantalouden kannalta kuitenkin hyvä asia. Ylikeveä rahapolitiikka USA:ssa ja euromaissa sen sijaan mahdollisti ylivelkaantumisen, asuntomarkkina- ja pörssikuplat sekä vaihtotaseiden vajeet. Vastuu kuuluu USA:n Alan Greenspanille ja EKP:n Jean-Claude Trichetin johtamalle johtokunnalle ml. sen suomalaisedustus.

Euromaista ainoastaan Saksa ja Irlanti ovat olleet vahvan kasvun imussa. Saksan menestys johtuu siitä, että se uudisti taloutensa ja työmarkkinansa. Saksojen yhdistäminen oli tehnyt Saksasta maan, joka tunnettiin ”Euroopan sairaana miehenä”. Sen työmarkkinajärjestöjen oli hyväksyttävä se tosiasiaa, että työmarkkinat uudistetaan tavalla, joka antaa ihmisille työtä ja toimeentuloa.  Kiitos kuuluu sosiaalidemokraattien Gerhard Schröredille, pääministerille. Irlanti sai syliinsä asuntomarkkinakriisin, jonka aiheutti Euroopan keskuspankin ylikeveä rahapolitiikka. Irlannin tuore ja vahva elpyminen ei ole euron ansiota vaan niiden ulkomaisten yritysten, jotka ovat sijoittuneet pääomineen Irlantiin johtuen sen yhteisöverotuksen keveydestä 12.5 %:n veroasteineen ja muine houkutuksineen.

Englannin Pankin pääjohtajan tehtävät luovuttanut, professori Mervyn King luki keväällä madonluvut eurolle uudessa kirjassaan ”The End of Alchemy: Money, Banking and the Future of the Global Economy”. Saman oli tehnyt Professori Hans-Werner Sinn edellisenä vuonna kirjassaan “The Euro Trap. On Bursting Bubbles, Budgets, and Beliefs”.

Johtavien europoliitikkojen keskuudessa on vaadittu integraatiokehityksen jouduttamista kohden liittovaltiota. Pankkiunioni- ja pääomamarkkinaunioni nähdään tarpeellisina ensiaskeleina. Eurojohtajien kaavailussa ovat olleet näkyvästi esillä yhteisen valtiovarainmisterin, yhteisen verotuksen ja eurobondien luominen. Tämä tarkoittaa pysyvää tulosiirtounionia, jossa kasvukykynsä menettäneitä talouksia tuetaan etenkin Saksan tulonsiirroilla. Eurossa pidetty Kreikka ei ole päässyt kasvu-uralle huolimatta piinastaan ja kolmesta tukipaketistaan. Kreikan euroeron, Grexit, epääminen oli maan kannalta ilmeinen virhe. Angela Merkelin uraa se ei ole horjuttanut. Ensi vuoden vaaleissa hänen asemansa voi olla vaakalaudalla maahanmuuttokriisin johdosta.

Euron pelastusoperaatiot ovat tuhonneet finanssijärjestelmän luontaisen toiminnan euromaissa ja johtaneet EKP-vetoiseen suunnitelmatalouteen. Luottamuksen puute eurojärjestelmän tulevaisuuteen näkyy heikossa investointitahdissa ja talouskehityksen toivottomuudessa. Kasvuodotukset ovat korkeintaan hieman yli prosentin luokkaa. Vain Saksa hyötyy. Euron tulevaisuus on kaiken aikaa vaakalaudalla monesta syystä etenkin epäluulosta pankkien tilaan liittyen. Euron kohtalon määrää kuitenkin Italian ja Ranskan poliittinen kehitys. Pääministeri Matteo Renzin asema on vaakalaudalla joulukuun kansanäänestyksessä. Kuten Brexit Britanniassa osoitti, kansanäänestysten tulos on vaikeasti ennakoitavissa. Ranskassa Marine Le Pen puolestaan vaatii avoimesti Ranskan eroa eurosta.

Euron tulevaisuus on avoin. Euro luotiin vuosikymmeniä liian aikaisin. Ensin olisi pitänyt kehittää Euroopan yhteisöstä aito integroitunut talousyhteisö USA:n esikuvan mukaan. Sielläkään yhtenäisen valtion luominen ei ollut helppoa: mentiin sisällissodan kautta. Vain vahvoihin liittovaltioihin kannattaa perustaa oma raha, kuten USA:n, Sveitsin ja Saksan esimerkit osoittavat. Taloudellinen integraatio tarjoaa sopeutumisen mahdollisuuden epäsymmetrisiä shokkeja vastaan ja sopeutumisen keinoja on täydennettävissä tulonsiirroin. Heikkojen yhteisöjen valuuttaunionit ovat historiassa kaatuneet skandinaavinen rahaliitto ja latinalainen rahaliitto esimerkkeinä 1800-luvulta.

Taloudellinen integraatio ilman yhteistä rahaa olisi mahdollistanut EU:n kehityksen talousalueeksi, jolla eri maissa toimivat yritykset erikoistuvat suhteellisen etunsa perusteella niihin ydintoimintoihin, joissa niiden osaaminen on vahvaa. Niiden hajautunut sijoittuminen olisi johtanut suhteellisten hintojen ja palkkojen tasoittumiseen, mistä 40 vuotta jatkuneen globalisaatiokehityksen vaikutukset ovat vakuuttavasti todisteena maailmantaloudessa. Yhteisvaluuttaan siirtyminen olisi voinut tulla harkittavaksi, mutta tietoisena siitä, että silloin tarvitaan pysyvät tulonsiirtomekanismit menestyneiltä alueilta taantuville heikon tuottavuuden alueille. Suomessa pysyvät kuntien valtionosuudet ovat esimerkki tällaisesta tulonsiirtojärjestelmästä.

Euroopan rahaliitolle on kolme mahdollista kehityssuuntaa. Yhtenä vaihtoehtona on luoda helikopterirahaan perustuva hyperinflaatio, joka nollaa velat. Nykyinen määrällinen elvytys on lasten leikkiä sen rinnalla. Saksan traumaattiset kokemukset hyperinflaatiosta vuodelta 1923 merkitsevät sitä, että Saksa ei tule tätä hyväksymään. Mieluummin se jättää euron ja palaa Saksan markkaan. Toinen ratkaisu on se, että EKP tykönään kehittää rinnakkaisvaluuttamallin, jonka puitteissa kaikki euromaat ottavat samaan aikaan uudelleen käyttöön omat kelluvat valuutat euron jatkaessa yhteisenä rahana. Helppoa tämä ei tule olemaan. Sen osoittaa se selvitystyö, jonka EuroThinkTankin tutkijat valtiot.tri Tuomas Malisen johdolla ja lukuisten asiantuntijoiden kuulemisella ovat laatineet siltä varalta, että jokin maa ajautuisi tilaan, jossa se ei voisi jatkaa jäsenyyttään. Vaihtoehtojen joukkoon kuuluu kolmantena euron jatkaminen nykymuotoisena mutta hyvinvointitappioita tuottavana yhteisvaluuttana. Tämän vaihtoehdon toteutuminen on ennen kaikkea kiinni Italian ja Ranskan taloudellisesta ja poliittisesta kehityksestä.

Kirjoittaja on Helsingin yliopiston kansantaloustieteen emeritusprofessori

 

]]>
55 http://vesa-kanniainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/225661-mika-on-euron-kohtalo#comments Raha EKP Euro Finanssikriisi Integraatio Mon, 07 Nov 2016 09:55:44 +0000 Vesa Kanniainen http://vesa-kanniainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/225661-mika-on-euron-kohtalo