kyy

Kaikki blogit puheenaiheesta Pakolaiset

Juha Sipilän ulkoinen ja sisäinen muodonmuutos

# Aamutelevisiossa kävi 1.9. uudistunut pääministeri Juha Sipilä (Keskusta). Muodonmuutos ei koskenut vain ulkonäköä. Tuolissa istui modernisti sänkipartainen mies. Mutta myös pääministerin asenteet ja poliittiset painotukset olivat jotenkin muuttuneet.

Lainmukainen suosiminen

Siniset ovat nostamassa profiiliaan ihmisten eriarvoistamisen kustannuksella. Karsinointipolitiikka  on perussuomalaista perua, pöytätavat vain ovat siistimpiä kuin perussuomalaisilla. Samalla on kuitenkin todettava, että yhteiskunnassamme  harjoitetaan tälläkin hetkellä täysin lainmukaista  tiettyjä  edunsaajaryhmiä  suosivaa politiikkaa.

Pehmeää turvallisuuspolitiikkaa

Pitkällä aikavälillä kaikista tärkeintä on ”pehmeä ulkopolitiikka”, sekä ilmastonmuutokseen varautuminen. Äkkiseltään ajateltuna Suomi kuuluu ilmastonmuutoksen suhteen voittajiin, koska maatalouden viljelyskausi pitenee. Valitettavasti ilmastonmuutoksen suhteen jokainen maa on kytköksissä toiseen. Jos meillä ilma lämpenee ja tuo enemmän maanviljelymahdollisuuksia, niin toisaalla se tarkoittaa kuivuutta ja maan muuttumista elinkelvottomaksi. Varovaisestikin arvioiden tulevaisuudessa ilmastopakolaisten määrä lasketaan sadoissa miljoonissa.

Miten maahanmuutto hivutetaan kuntaan

En ole vähään aikaan kirjoitellut blogiini maahanmuuttoon liittyviä kirjoituksia. Se johtuu ennen kaikkea siitä, että en koe minulla olevan uutta sanottavaa aiheeseen liittyen. Lisäksi ainakin minun omassa ”some-kuplassani” maahanmuutto on kestoaihe, josta kirjoittaminen tuntuu jankuttamiselta. Kittilän kunnanvaltuustossa olen asiaa kuitenkin pitänyt esillä ja heilutellut leukojani tasaiseen tahtiin. Nyt iski kuitenkin ”inspis” kirjoittaa aiheesta kuntatasolla eli siellä, missä maahanmuutto lopulta näkyy.

Pohjois-Afrikan maihinnousukeskukset ovat valtava riski

Turvapaikanhakijat ovat puhututtaneet viime päivinä voimakkaasti Euroopan johtajia. Uusi Suomi uutisoi 25.6.2018, että tulevassa EU-huippukokouksessa saatetaan päättää EU:n ulkopuolelle perustettavista keskuksista, joissa seulotaan esiin suojelun tarpeessa olevat turvapaikanhakijat. Loput tulijat lähetettäisiin kotiin. Uutisen mukaan EU harkitsee yhteistyön lisäämistä Pohjois-Afrikan maiden kanssa ja niin kutsuttujen alueellisten maihinnousukeskusten perustamista mahdollisesti Marokkoon ja Tunisiaan.*

 

Suomi voisi ottaa vastaan tuhansia kiintiöpakolaisia

Eurooppa on ollut syksystä 2015 lähtien neuvoton suuren turvapaikanhakijamäärän kanssa. Yli miljoona hakijaa vuodessa ylitti maanosan kantokyvyn, sillä se kiihdytti eripuraa yksittäisten valtioiden sisällä ja Euroopan unionin jäsenmaiden välillä.

Kipuilu ei ole hellittänyt. Se on nyt siirtynyt Euroopan mahtimaan Saksan sisälle horjuttamaan liittokansleri Angela Merkelin asemaa, ja toinen suuri EU-valtio Italia on ajautunut poliittiseen kestokriisiin. Enää ei puhuta vain Unkarin ja Puolan kaltaisten sooloilijoiden eristettävissä olevasta ongelmasta.

68 miljoonaa pakolaista.

Suomi ottaa virallisesti vastaan 750 pakolaista. Se ei ole paljon. Väitetään että ne ovat elintasopakolaisia, eivät siis oikeasti tarvitse turvapaikkaa, tulevat vain paremman elintason perässä, tai peräti loisimaan. Kuitenkin valtaosa noista 68 miljoonasta pakolaisesta menevät pakolaisiksi köyhiin maihin.


Sijoituspaikalla ei siis haeta elintasoa, vaan pelkästään turvaa. Pieni osa noista kaikista pakolaisista hakeutuu myös Suomeen, ehkäpä tähän mennessä yhteensä noin promille kaikista pakolaisista on aikojen kuluessa eksynyt Suomeen. Promille olisi jotain noin 60 000.

Respectiä maahanmuuttajille

Suomessa on poliitikoita, joiden koko poliittinen ura on rakennettu maahanmuutolle ja sen vastustamiselle, koska se nähdään jatkuvasti pelkästään negatiivisena asiana. Sitten on niitä poliitikoita, jotka käyttävät tätä hyödyksi omassa politikoinnissaan, mutta silloinkin vain vaaleja edeltävinä kuukausina, epätoivoisessa yrityksessään osoittaa, mitä he poikkeavat niistä toisista poliitikoista.

Puola priorisoi omat koululapsensa

Yle uutisoi, että Puolan sisäministeriö suunnittelee turvapaikkaa hakeneiden ja pakolaisasemassa olevien lasten koulunkäynnin siirtämistä pois yleisistä, puolalaislasten käyttämistä kouluista pakolaiskeskuksiin. Näkisin tässä Puolan viranomaisten pyrkimyksen priorisoida puolalaislasten hyvät oppimistulokset vieraiden integroitumisen edelle.

Suomi on keskustelun kehitysmaa

Itsenäisyyspuolueen edesmennyt puheenjohtaja Antti Pesonen kuvaili otsikon sanoin maamme keskustelukulttuuria. Etenkin yhteiskunnallisissa asioissa tämä vaikuttaa valitettavan todelta. Päätökset on totuttu tekemään salaisten kabinettien kätköissä, kansan silmiltä ja päivänvalolta piilossa. Sellaiseen kulttuuriin ei sovi avoin kansalaiskeskustelu.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä